Cajppa - ajatuksia yhteiskunnastamme aidan takaa En kaipaa teitä enkä tienviittoja

U. Pekka Kinnunen Ilomantsista lähettää terveisiä

  • Metsäpeura
    Metsäpeura

Kainuussa yhdessä rajantakaisen Pieningän kanssa ja Suomenselällä elää ainoa puhdas metsäpeurakanta koko maailmassa. Venäjän Komissa ja Arkangelissa esiintyy tätä lajia, mutta siellä se on risteytynyt tunturipeuran tai siitä kesytetyn poron kanssa.

Metsäpeuroja oli Kainuussa vuonna 2001 1700, mutta 2015 enää 700 yksilöä. Metsästys ja Kalastuslehden numerossa 1/2010 haastatellun Luken petoprofessori Ilpo Kojolan mukaan vähenemisen syynä on ollut susikanta.

Saman laitoksen peuratutkija Antti Paasivaara on puolestaan todennut, että jos kehitys jatkuu samana, 20-30 vuoden kuluttua metsäpeurat saattavat hävitä Kainuusta tyystin.

Myös petroskoilainen tutkija Pjotr Danilov pitää Pieningän peurakannan pahimpana uhkana sutta, ja kanta onkin viime aikoina siellä pienentynyt erittäin nopeasti ja saattaa olla nyt korkeintaan maamme kokonaiskannan suuruinen

Jos Kainuusta susi siirtyy itärajan yli Venäjälle, maksetaan sen tappamisesta siellä 4000 ruplan tapporaha, ja itärajan takana suoritetaan susikannan vähentämiseksi helikopterijahtejakin. Jos sama susi kaadetaan Suomen puolella, katsotaan se törkeäksi metsästysrikokseksi, josta ankarin rangaistus on neljä vuotta vankeutta. Kaataja menettää metsästysoikeutensa määräajaksi ja aseensa sekä suuren summan euroja suden hintana valtiolle. Tämä kuvaa hyvin, miten suorastaan räikeän vastakohtaisesti suhtaudutaan samaan susikantaan eri puolilla itärajaa.

Jotta puhdas metsäpeurakanta säilyisi, siirrettiin peuraa 1970- luvulla Suomenselälle, missä se on menestynyt selvästi Kainuuta paremmin, sillä vuonna 2011 suoritettu helikopterilaskenta antoi tulokseksi 1076 yksilöä. Poronhoitoalueen etelärajalle tehtiin 80-kilometrinen aita risteytymien estämiseksi. Näihin toimenpiteisiin uhrattiin paljon työtä ja rahaa.

Maailmassa on kansainvälisen luonnonsuojelujärjestö IUCN:n lausuman mukaan 150000-200000 sutta, ja kanta on elinvoimainen. Suomessa susi luokitellaan erittäin uhanalaiseksi, ja sen kannan hoitoon käytetään suunnattomasti rahaa ja vaivaa. Koko maailmassa sukupuuton partaalla riutuva puhdas metsäpeura luokitellaan sen sijaan vain silmälläpidettäväksi, ja susikannan annetaan saattaa se sukupuuton partaalle.

Satu Hassi ja Sirpa Pietikäinen ovat tehneet useita valituksia EU:hun suden suojelun laiminlyönneistä maassamme ja Suomen saattamiseksi EU-tuomioistuimen tuomitsemaksi. Sinne on lähetetty äskettäin nimilista samasta syystä. Missä viipyvät valitukset metsäpeuran suojelemiseksi?

Suomen Luonnonsuojeluliiton petoasiantuntija Riku Lumiaro vaati aiemmin maamme susikannaksi 400- 500 yksilöä, ja vielä 27.09.2016 hän radio-ohjelmassa esitti, että susikantamme olisi nostettava 400 yksilöön. Jos niin olisi, Antti Paasivaaran ennustus saattaisi toteutua hyvin pian. Luonnonsuojeluliitto ei ole mitenkään puuttunut näihin lausuntoihin, joten se on samalla kannalla. Tämän jälkeen ei maassamme löytyisi kolkkaa, missä metsäpeurakanta voisi säilyä sukupuutolta.

Puhtaan metsäpeuran suojelemisesta koko maailmassa on Suomi vastuussa, ja suojelussa on metsäpeura asetettava ehdottomasti suden edelle!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Onneksi Pyhännällä on noi 70-yksilö peurakanta ja olen nähnyt metsäpeuroja tässä saviselänkylässäkin, tosin alueella on kahdeksan yksilön susilaumakin.

Sutta sujellaan, mutta metsäpeurakantaa kuitenkin tarkkaillaan.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Pyhännälle on vakiintunut 70-kymmenpäinen peurakanta, mutta alueella liikku kahdenyksilön susilaumakin, niin tuskin peurat pääsevät lisääntymään.

Toimituksen poiminnat