Cajppa - ajatuksia yhteiskunnastamme aidan takaa En kaipaa teitä enkä tienviittoja

Ihmisoikeudet meillä ja muualla

  • Kaksi koirasutta ja suomisusi
    Kaksi koirasutta ja suomisusi

Presidentti Sauli Niinistö otti ihmisoikeudet esille Iranin-vierailullaan. Ville Niinistön mielestä meidän tulee puolustaa vapautta ja ihmisoikeuksia kaikkialla Euroopassa. Ajatus on hieno mutta yhtä horjuva kuin suutarin lasten kengät. Tehkää niin kuin sanon mutta ei niin kuin teen.

Vuosina 1993-2008 Suomi sai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta enemmän langettavia päätöksiä kuin kaikki muut Pohjoismaat yhteensä, mutta emme opi yhtään mitään, vaan poliitikoiden hurskastelu muiden maiden ihmisoikeusasioissa saa jo farssin piirteitä.

Olin mukana Perhon kuuluisassa susioikeudenkäynnissä ja sain aitiopaikalta seurata, kuinka oikeuslaitoksemme täysin sumeilematta polki suomalaisten ihmisoikeuksia.

Kaikki alkoi, kun viranomaisemme tahallisesti tuhosivat puolustuksen todisteet, eli susien ruhot. Kun todisteet oli tuhottu, tuomari vaati syyttäjältä, että syyttäjän on kyettävä todistamaan syyte pelkästään dna-tutkimuksen avulla. Syyttäjä ei siihen pystynyt, jolloin käräjäoikeus muutti suden määritelmän siten, että saatiin pelkkä dna riittämään.

Tapahtui ensimmäinen ihmisoikeusrikos (Euroopan ihmisoikeussopimus Artikla 7, Ei rangaistusta ilman lakia).

Todisteiden hävittämisen myötä puolustukselle jäi tehtäväksi osoittaa, että dna-tutkimus ei yksin riitä. Oulun Yliopistossa tehty dna-tutkimus on nk. populaatiotutkimus, jossa testatut sudet verrataan aiemmin kerättyihin näytteisiin. Jotta puolustus olisi voinut puolustautua, piti saada Oulun Yliopiston aineisto arvioitavaksi. Tätä ei saatu edes hallinto-oikeuden kautta, joten puolustus oli lopulta täysin aseeton.

Tapahtui toinen ihmisoikeusrikos (Euroopan ihmisoikeussopimus Artikla 6, Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin).

Tekemäni myöhemmät tutkimukset osoittavat kiistatta, että Oulun nk. verrokkitietokannassa on mukana lähes puhtaita koiria ja tämän asian paljastuminen lienee syy siihen, että viranomaisemme tällä hetkelle tekevät kaikkensa, jotta tämä totuus ei tulisi julki (ks. kuva). Oikeudenkäyntiä varten Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelta hakemani lupa verrokkiaineistoon viivytettiin tahallisesti yli vuoden, jotta rikosasia saatiin lain voimaiseksi. Minulta pyydettiin vastine Oulun Yliopiston vastineeseen vasta vuosi sen jälkeen, kun Oulun Yliopisto oli jättänyt vastineensa ja muutaman päivän sen jälkeen kun KKO oli ilmoittanut, että se ei ota rikosasiaa käsiteltäväksi. Kyseessä oli oikeuslaitoksemme eri oikeuksien yhteistyöllä toteutettu toimi, jolla tyypillinen suomituomio saatiin aikaiseksi.

Jos tällaista oikeutta olisi jaetti Iranissa, Suomi olisi ensimmäisenä ärähtänyt.

Kirjassani "Suden Pohjola" olen käsitellyt Perhon tapausta tarkemmin ja erittäin mielenkiintoisia ovat kysymykset maamme biologien ja geneetikkojen tiedon tasosta tai mahdollisesta vääristä lausumista oikeudelle.

Lisätietoja www.susihukka.eu tai www.nanomatic.fi/netshop

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat