ISBN: 978-0275975104 – epämukavan rajamailla
Vuonna 2002 professorit Richard Lynn ja Tatu Vanhanen julkaisivat kirjan "IQ and the Wealth of Nations". Kirja käsittelee ajallemme vaikeata aihetta, koska siinä tutkitaan missä määrin kansakuntien keskimääräinen ÄO korreloi (taloudellisen) hyvinvoinnin kanssa. Aihe on siinä mielessä haastava, että se käsittelee älykkyyttä länsimaalaisten arvojen kautta. Toisaalta kirja tuo selvästi esiin sen, että taloudellinen hyvinvointi näyttäisi riippuvan juuri länsimaisittan tarkastellusta keskimääräisestä ÄO:stä.
Suomessa katsotaan, että ÄO noudattaa normaalijakaumaa ja ÄO 70 tasoa pidetään meillä älyllisenä kehitysvammaisuutena. Tämän tason ylittää 98 % suomalaisista [Wikipedia].
Koska kirjan tarkastelutapaa on kritisoitu, lisäsin toisen kuvan (ylempi), jossa sinisellä on merkitty maat, joiden tiedemiehiä on palkittu Nobelin palkinnolla (tieteessä). Nobelin kirjallisuus- ja rauhanpalkintoja en noteeraa, joten kuvasta puuttuu muutama maa. Kuten tiedämme, rauhanpalkinnon myöntämisperusteet ovat poliittisesti painottuneita, joten palkinto ei välttämättä kerro saajan kyvyistä yhtään mitään. Keltaisella olen merkinnyt maat, jotka eivät vielä ole loistaneet tieteen alueella ja niistä useimmat tuskin tulevat sitä tekemään.
Joitakin ajatuksia kuvat synnyttivät. Jos alhaisen ÄO:n maasta muuttaa ihmisiä korkean ÄO:n maihin, niin siitä seuraa ainakin poliittisesti väärä johtopäätös.
Kenen uskot olevan kiinnostunut sinusta tai sinun totuuksistasi?
Ilmoita asiaton viesti
Tieteellinen tutkimus kiinnostaa minua.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmeisesti olet, kun kerran luit ne!
Ilmoita asiaton viesti
En ole Vanhasen tutkimukseen perehtynyt. Epäilen kuitenkin, että noinkohan koulutuksen varsin merkittävää vaikutusta kansan määritettyyn älykkyysosamäärään on hoksattu ottaa huomioon.
Kuitenkin tuotakin tutkimusta on haluttu käyttää siinä tarkoituksessa, että tietyt kansat/rodut olisivat geneettisesti tyhmempiä. Toki noinkin voi aivan hyvin olla mutta koulutuksen vaikutus pitäisi ensin puhdistaa luvuista pois.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä koulutuksen laatu, määrä ja oppilaan ÄO ovat korrelaatiossa.
Ilmoita asiaton viesti
Psykologian koulutuksessa korostettiin aikoinaan, että perimän osuus älykkyydestä on 50-70%.
Ilmoita asiaton viesti
Jos oikeasti haluttaisiin mitata kansakuntien älykkyyttä, pitäisi jokaisesta ottaa joukko vastasyntyneitä, järjestää heille identtiset olosuhteet aikuisuuteen asti ja sitten tehdä mittaukset. Käytännössä mahdottomuus.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä Lynnin-Vanhasen lähestymistapa on heidän hypoteesinsa kannalta aivan relevantti. Se hypoteesi kai oli, että kansan keskimääräinen älyllinen suorituskyky korreloi sen taloudellisen menestyksen kanssa. Tällöin täytyy huomoida myös se, kuinka olosuhteet kuten koulutus ja kulttuurin, ei pelkästään perimä, ovat vaikuttaneet siihen suorituskykyyn.
Tämän jälkeen ne seuraavat kysymykset sitten ovatkin, että kuinka suuren osan siitä ÄO:sta selittää perimä ja kuinka suuren osan koulutus ja kulttuuri, mitä se ÄO todella mittaa ja lopulta, kuinka luotettavasti suurten populaatioiden sekä kulttuuriltaan ja kielelltään erilaisten populaatioiden ÄO:ita voidaan vertailukelpoisesti mitata. Mutta se onkin jo sitten oma tarinansa.
Ilmoita asiaton viesti
”Kyllä Lynnin-Vanhasen lähestymistapa on heidän hypoteesinsa kannalta aivan relevantti. Se hypoteesi kai oli, että kansan keskimääräinen älyllinen suorituskyky korreloi sen taloudellisen menestyksen kanssa.”
Eihän tuossa hypoteesissa ole mitään tolkkua. 100 vuotta sitten Suomi oli köyhä argaariyhteiskunta, nyt vauras. Esim Argentiinassa kehitys on ollut vastakkainen. Onko suomalaiset yhtäkkiä fiksuuntuneet ja argentiinalaiset tyhmentyneet?
Ilmoita asiaton viesti
Vuoden 1929 Wall Streetin pörssiromahduksessa amerikkalaiset ja sitten muu maailma tyhmentyivät käytännössä yhdessä yössä.
Vastaavasti samanlaisia tyhmentymisiä on nähty Suomessa mm. Talvi- ja jatkosodan syttyessä, devalvaatioissa, 2000-luvun alussa ja viimeiset kymmenkunta vuotta.
Ilmoita asiaton viesti
Ensinnäkin, korrelaatioiden mittaamisessa kaksi on aivan liian pieni otos. Taloudelliseen menestykseen vaikuttavat monet tekijät eikä tietääkseni kukaan ole yrittänyt väittää, että kansan kunkin hetkinen talouden tila on ainoastaan sen keskimääräisen älyllisen suorituskyvyn suora funktio. Joka tuollaista olettaa, ei ymmärrä korrelaation käsitettä.
Ilmoita asiaton viesti
Kansakuntien älykkyyttä on jo oikeasti selvitetty, mutta tulokset eivät kelpaa, koska ne eivät vastaa ideologista maailmankuvaa.
Ilmoita asiaton viesti
Voisitko nimetä tai linkata yhdenkin sellaisen tieteellisen ja vertaisarvioidun tutkimuksen, jossa kansakuntien älykkyyttä on selvitetty?
Ai ei, niin arvelinkin.
Ilmoita asiaton viesti
The IQ Argument. Race, Intelligence and Education.
Eysenck, Hans J.
https://eric.ed.gov/?id=ED055146
http://scholar.google.fi/scholar?q=IQ+and+Global+I…
Ilmoita asiaton viesti
Eysenckin selvitys vuodelta 1971 ei selvitä kansakuntien välistä älykkyyttä. Jälkimmäinen ei aukea, mutta lienee Vanhasen ja Lynnin jatkokertomus blogissakin käsiteltyyn ”tutkimukseen”.
Haluatko yrittää uudelleen?
Ilmoita asiaton viesti
Philippe Rushton:Race, Evolution and Behavior: A Life History Perspective
Ilmoita asiaton viesti
Tuolla niitä on lukuisia: http://citeseerx.ist.psu.edu/viewdoc/download?doi=…
IQ on itse asiassa yksi harvoista psykologisen ja sosiologisen tutkimuksen muuttujista, jolla on tutkimuksissa ennustajana korkea reliabiliteetti ja validiteetti. Eikö olekin kauheaa? Sehän tarkoittaa, että jotkut yksilöt ovat tyhmempiä kuin toiset ja jotkin ryhmät ovat keskimäärin tyhmempiä kuin toiset. Ja kun vielä tiedetään, että IQ:n heritabiliteetti on yli 50%, yksi ilmeinen seuraus on, että ei, erot eivät olekaan vain sosiaalisesti konstruoituneita, vaan biologinen tosiasia.
Ilmoita asiaton viesti
Viittasin nimenomaan bloggaajan itseriittoiseen ja -tyytyväiseen profiilinsa esittelyyn.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta on hieno asia kun olen täysin riippumaton mielipiteistäsi. Jos sinua vaivaa asia, niin laita esto 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Keskustella aina tietysti kannattaa mutta sensurointia en kannata. Mielestäni vain on ikävää, jos ilmoittaa, ettei muitten mielipiteet kiinnosta, mitä järkeä silloin on blogata tänne.
Ilmoita asiaton viesti
Varmasti kehitysmaissa on potentiaalista älykkyyttä, sitä käytetään nyt elämässä selviytymiseen kun Suomen kaltaisessa maassa sitä voisi hyödyntää toisinkin. Koulutus ja yhteiskunnan muutokset, mm. uskontojen kahleista vapautuminen saisivat mittarit nousemaan, mutta sitä on nykyolosuhteissa melko turha odottaa.
Ilmoita asiaton viesti
Hmm. Sub-Saharan Afrikassa ei ole kesytetty yhtään kotielainta, rakennettu kaksikerroksista rakennusta, keksitty pyörää, keksitty kirjoitusta tai kalenteria.
Toimivaa yhteiskuntaa ei ole mustien rakentamana vielä missään nähty, mutta tuhoaminen onnistuu vauhdilla (Zimbabwe ja E-Afrikka tekee pian seuraa).
Vakivaltarikollisuudessa mustat ovat yliedustettuina riippumatta yhteiskunnan historiasta.
Muslimien kognitiivisia kykyjä heikentää massiivinen sukurutsa, puolet avioliitoista solmitaan verisukulaisten kesken.
http://www.webcitation.org/query?url=http://www.re…
Ilmoita asiaton viesti
Tsot tsot…
Kone-insinöörejä on Lieksaankin tullut Somaliasta asti mutta ikävä kyllä todistukset on jäänyt kotimaahan…
Ainakin Lieksan sosiaalijohtaja Soile Syrjäläisen mukaan näin on …
Ja sitähän ei voi kyseenalaistaa kun kaupungin virka”mies” näin sanoo!
Ilmoita asiaton viesti
Muutama kirja, johon kannattaa tutustua.
Nicholas Wade, A Troublesome Inheritance
Daron Acemoglu ja James A. Robinson, Prosperity and Povetry. Why Nations Fail.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo jälkimmäinen on kirja, jonka jokaisen aivotonta, kulunutta mutku-kolonialismi -roskaa syytävän pitäisi lukea.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö ole kiva olla noin älykäs? Voi olla ainakin älykkäämpi kuin nuo mutku- koloniarismi. roskaa syytävät, mustat ja muslimit. Sen on Tatu vanhanen oikein ”tieteellisesti” todistanut, mikä on tietenki jatkuvan ilon ja riemun aihe teille älykkäille.
Meitä älyttömiä se Tatun tutkimus tietenkin jatkuvasti kismittää, mikä sekin on teille ”älyköille” jatkuva ilonaihe.
Ilmoita asiaton viesti
Kirja ei käsittele älykkyyttä, vaan kehitysmaiden jaman syitä, jonka kirjoittajat paikantavat heikkoihin tai puuttuviin yhteiskunnallisiin instituutioihin.
Mutku-kolonialismi on ideologinen opinkappale eli uskonto eikä älyn asia.
Ilmoita asiaton viesti
”Mutku-kolonialismi on ideologinen opinkappale eli uskonto eikä älyn asia.”
Minä tietenkin kuulun niihin vähä-älyisiin, kun en ymmärrä näitä Tati Vanhasen oppeja.
Mutta on minullakin silti omat ajatukseni ja ilmeisesti saakin olla, kunne älykkäämmät vievät sen oikeuden meiltä vähä-älyisiltä.
Minun mielestäni tollo on tollo, olipa se sitten muslimi, neekeri, perussuomalainen, vihreä, tai kokoomuslainen.
Samalla tavoin viisas on viisas, olipa minkävärinen tahansa. Mihin siinä asiassa mitään tilastoja tarvitaan?
En usko että minä olen yhtään sen viisaampi vaikka valkoisen rodun älyllinen paremmuus osoitettaisiin miten tieteellisesti tahansa.
Monet näköjään kuitenkin uskovat että tilasto tekee heistä viisaampia, minusta tällainen usko on silkkaa hölmöyttä. Mutta eihän minua tarvitse uskoa, koska minä olen jo ”tieteellisesti” todistettu hölmö.
Ilmoita asiaton viesti
Tata jaksetaan jauhaa vaikka Vanhasen ”tutkimus” on kumottu monen tiedemiehen artikkeleissa jo aikoja sitten. Naita tarkoitushakuisia tutkimuksia jotka ovat pelkan rasistisen motiivin tuotoksia on toki maailmassa paljon.
Vanhasen tutkimuksesta todetaan mm. Wikipediassa:
”For 104 of the 185 nations, no studies were available. In those cases, the authors have used an estimated value by taking averages of the IQs of neighboring or comparable nations. For example, the authors arrived at a figure of 84 for El Salvador by averaging their calculations of 79 for Guatemala and 88 for Colombia. Including those estimated IQs, the correlation of IQ and GDP is 0.62.
To obtain a figure for South Africa, the authors averaged IQ studies done on different ethnic groups, resulting in a figure of 72. The figures for Colombia, Peru, and Singapore were arrived at in a similar manner.
In some cases, the IQ of a country is estimated by averaging the IQs of countries that are not actually neighbors of the country in question. For example, Kyrgyzstan’s IQ is estimated by averaging the IQs of Iran and Turkey, neither of which is close to Kyrgyzstan—China, which is a geographic neighbor, is not counted as such by Lynn and Vanhanen. This is because ethnic background is assumed to be more important than proximity to other nations when determining national IQ.
To account for the Flynn effect (an increase in IQ scores over time), the authors adjusted the results of older studies upward by a number of points.”
Jos tarkoitus on osoittaa valkoisen ”rodun” ylemmyytta, voisi olla parempi tehda se edes suunnilleen seuraamalla jotain metodia, eika tehda nain lapinakyvia virheita.
Ilmoita asiaton viesti
Professorien Vanhas-selitykset
23.12.2007 · Aihe: _
Olin jo päättänyt, että en enää kirjoita mitään Tatu Vanhasen älykkyystutkimuksista, joista tulin sanoneeksi jotain, kun HS-raadilta siitä kysyttiin. Vanhanen kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidesivulla, että Pisa-tutkimukset korreloivat kovasti hänen laskemiensa keskimääräisten älykkyysosamäärien kanssa. Tänään joukko kasvatustieteilijöitä kumosi tämän Hesarissa. Entisenä tilastotieteilijänä ei voi niellä noita väitteitä.
En väitä, että Vanhasen oletus vaikutuksen suunnasta olisi oikea, mutta professorien vastaväitteet ovat kyllä vääriä. Tietysti voi olla, että toimittaja on vähän yksinkertaistanut heidän sanomansa.
Jarkko Hautamäki sanoo ensin, ettei ole kansakuntien älykkyyttä. Se on kategoriavirhe. Siis mitä? Jos on olemassa yksilöiden älykkyyttä, on olemassa kansakunnan älykkyysjakauma, josta yksinkertaisin, joskaan ei välttämättä paras tunnusluku on keskiarvo.
Hän sanoo myös, että tiedot eivät ole vertailukelpoisia, koska Vanhasen aineistosta osa on kerätty vuosia sitten, toiset viime vuonna. Aikaero nakertaa hänen mukaansa tulosten varmuutta. Kyllä, näin on. Kaikki mittausvirheet heikentävät tulosten luotettavuutta, mutta tämä toimii argumenttina toisin päin vahvistaen Vanhasen väitettä. Jos aineiston laatuongelmista huolimatta saadaan noin korkea korrelaatio, paremmin mitatulla aineistolla pitäisi syntyä vielä korkeampi korrelaatio. Tuskin ne mittausvirheet tätä korkeata korrelaatiota aiheuttavat.
Michael Uljensin mielestä Vanhasen analyysiä ei voi suoraan verrata Pisa-tutkimukseen, koska mitataan eri asioita. Pisa mittaa osaamista, kun Vanhanen tavoittelee osaamisen taustalla olevaa mentaalista kapasiteettia. Tämähän oli Vanhasen väite: mentaalinen kapasiteetti selittää osaamista. Valkuaisen määrä ruuassa ja pituuskasvu ovat varmaan aivan eri asioita, mutta silti ruuan sisältämän valkuaisen määrällä on menty selittämään pituuskasvua.
Kari Uusikylän lausunnossa on sentään jotain järkeä. Hänen mukaansa matemaattis-luonnontieteellinen lahjakkuus ja älykkyysosamäärä kyllä korreloivat. Hänkin meni kuitenkin sanomaan, että olisi tärkeätä tietää, miten kansojen älykkyysosamäärät on mitattu. Minuakin se kiinnostaisi, mutta kun Vanhanen on julkistanut ne ennen Pisa-tutkimusta, ei hän mitenkään ole voinut vääristää tuloksia Pisaan sopiviksi. Uusikylä huomauttaa, että Mensan jäseninä olevat huippuälykkäät eivät ole aina mitenkään hyvin menestyneet koulussa. Sopeutumisongelmia sillä joukolla kyllä voi olla, mutta ei se kerro mitään mediaanin lähellä olevista riippuvuuksista. Sitä paitsi, korrelaatio oli vahva.
Samat kasvatustieteilijät, joiden mielestä erot oppilasaineksessa ei selitä Pisa-tuloksia maiden välillä, vastustavat sitä, että Pisa-tutkimuksen tulokset julkaistaisiin koulukohtaisesti, koska se olisi kouluja kohtaan väärin. Oppilasaines vaihtelee niin paljon koulusta toiseen.
Tilastollisesti erittäin merkitsevää korrelaatiota ei voi selittää noin yksinkertaisesti pois päiviltä. On aivan selvä, että Vanhasen tutkimukset ja Pisa mittaavat melko lailla samaa asiaa. Joko Vanhanen mittaa tosiasiassa koulun antamaa osaamista tai Pisan tuloksista selittää suuren osan erot oppilaiden lahjakkuudessa. Kausaliteetti on varmaankin molemminsuuntainen. Siitä, kumpi vaikuttaa enemmän, voidaan kiistellä pitkään. Sitä voiedaan tutkia yksilötasolla, mutta en ole varma, ovatko tulokset sovellettavissa kansakuntien tasolla
Minua nimittäin kiinnostaa kysymys, onko olemassa kansakunnan älykkyyttä asian syvemmässä merkityksessä. Kun elinkeinorakenne ja elämäntapaa muuttuvat virikkeellisemmiksi ja enemmän abstraktia ajattelua vaativammiksi, seuraako tästä se, että lapsista kehittyy älykkäämpiä? Rotistakin tulee yksinkertaisessa ympäristössä tyhmiä ja virikkeisessä älykkäitä.
Jos professorit pitävät Vanhasen tutkimuksia vastenmielisinä ja vaarallisina tai sellaisina, joista ei ole hyvä keskustella julkisuudessa, miksi he eivät sano sitä?
Osmo Soininvaara
Ilmoita asiaton viesti
Roos kertoi otsikkonsa ”Pohdintoja erään tabuaiheen ympärillä” alla, että jopa Darwin-seuran piirissä oli keskusteltu, onko asian julkinen käsittely lainkaan paikallaan. Seminaari päätettiin kuitenkin järjestää, koska Roosin mukaan tabuaiheita on niin vähän jäljellä. Ongelman muodostaa älykkyyden periytyvyys ja rähähdystynnyrin ytimessä ovat ryhmien väliset erot. Roos totesi, että pari hänen asiantuntijana pitämäänsä henkilöä kieltäytyi ilmeisesti tästä syystä kutsusta saapua esitelmöimään seminaariin. Roos teki myös henkilökohtaisen tunnustuksen:
”Olin aiemmin vakuuttunut, että ÄO-tutkimus on huuhaata ja siitä kiinnostuneet ovat iljettäviä rasisteja. Pidin kaimaani, kanadalaista professoria J.P. Rushtonia hirviönä, ja Arthur Jensen herätti ristiriitaisia muistoja, koska vuoden 1969 ÄO-kohun aikoihin olin Yhdysvalloissa opiskelemassa. Ajattelin myös, että toinen The Bell Curve -teoksen kirjoittajista, Charles Murray, on ja oli taantumuksellinen porsas. Samoin olin sitä mieltä, että täällä paikalla oleva Tatu Vanhanen on pilannut Suomen maineen kirjoittamalla Richard Lynnin kanssa kansantulon ja älykkyyden kausaaliyhteydestä, koska hänet on sekoitettu poikaansa joka on Suomen pääministeri!”
Sitten seurasi paljastus:
”Olen nyttemmin hieman muuttanut mieltäni. Tiedän enemmän, luulen vähemmän. Olen sitä mieltä, että ÄO-tutkimusta kohtaan esitetty kritiikki on useimmiten virheellistä ja perusteetonta. Esimerkiksi Helsingin Sanomissa aiheesta taannoin käyty keskustelu oli lähinnä osoitus tietämättömyydestä. Siinä kävivät ilmi tyypilliset ennakkoluulot: älykkyydellä ei ole merkitystä – eikä se periydy.”
Roos esitti, miten alan kirjallisuuden lukemisesta nousee kuitenkin näkökulma, että nimenomaan älykkyyden heritabiliteetin kieltäjillä on asiassa todistustaakka; näyttöä periytyvyydestä on niin paljon.
Roos suositteli epäilijöille tunnetun konservatiivin, Charles Murrayn, Commentary-lehden esseetä ”The Inequality Taboo” vuodelta 2005. Samoin J.P. Rushtonin ja Arthur R. Jensenin artikkeli ” Thirty Years of Research on Race Differences in Cognitive Ability” samalta vuodelta kannattaisi Roosin mukaan lukea. Nämä kirjoitukset käsittelevät aihetta laajasti ja niissä käydään läpi kaikki mahdolliset vastaväitteet. Parasta on se, että molemmat löytyvät verkosta. Roos mainitsi, että näistä artikkeleista huomaa, miten samat vastaväitteet älykkyyden periytyvyydestä nousevat esiin uudelleen ja uudelleen. Hänen mielestään usein on ilmeistä, että vastaväitteiden esittäjät eivät ole perehtyneet asiaan juuri lainkaan. He uskovat väitteisiinsä, koska ne ovat ”moraalisesti hyviä”: jos älykkyyserot johtuvat pelkästään ympäristöstä, voidaan ominaisuutta tietenkin rajattomasti muokata ja tehdä kaikista yhtä älykkäitä.
J.P.Roos, sosiaalipolitiikan professori
Ilmoita asiaton viesti
Älykkyyden periytyminen on pötypuhetta. Sitä ei tarvitse todistella, sen näkee joka päivä käytännön elämässä. Älykkäiden vanhempien lapset eivät niin älykkäitä olekaan, jotkut melkein älyttömiä. Älyvapaiden vanhempien lapsi voi olla huippuälykäs, vaikka hänellä ei ole älykkäiden vanhempien tukea kehityksessään, hän, jos kehittää älyään, voi sen avulla menestyä.
Älykkyystutkimukset ja älykkyyseroista puhuminen kertoo lähinnä oman ylisuuren egon esiin tuomisesta, tai yrityksistä peitellä omaa huonoa itsetuntoa väitetyllä ”tieteellisesti” todistetulla älykkyydellä.
Ilmoita asiaton viesti
”Älykkyyden periytyminen on pötypuhetta. Sitä ei tarvitse todistella, sen näkee joka päivä käytännön elämässä”. Joo. Ja jokainen näkee joka päivä käytännön elämässä, että maa on litteä kuin pannukakku. Ei sitä tarvitse todistella.
Ilmoita asiaton viesti
”Joo. Ja jokainen näkee joka päivä käytännön elämässä, että maa on litteä kuin pannukakku. Ei sitä tarvitse todistella.”
Eipäs se niin ole.
Jokainen älykäs ihminen voi ilman tieteellistä todistelua helposti päätellä että maa on pyöreä, tai vähintään kaareva. Kun laiva ilmestyy taivaanrantaan siitä näkyy ensimmäisenä maston huippu, kun loppuosa laivaa on vielä siellä ”kummun” takana.
Keskiajan valkoihoiset katolliset piispat, paavit ja munkit eivät vain olleet tarpeeksi älykkäitä vetääkseen oikeita johtopäätöksiä ja muut valkoisen herrarodun edustajat olivat varmaan yhtä tyhmiä, tai sitten liian laiskoja uhratakseen asialle ajatustakaan.
Miksi olisivatkaan uhranneet ajatuksiaan sellaiseen turhaan pohdintaan, kun katolinen kirkko tiesi kaiken jumalallisella ilmoituksella ja niillä oli jumalien ja pyhimysten hiuksia ja varpaankynsiäkin lippaissaan.
Jos joku rahvaasta olikin viisas, vaikka ei heitä toki sellaisena pidetty, niiden viisaiden oli viisasta vain keskittyä ajattelemaan omaa toimeentuloaan, eikä maapallon kaarevuutta, tai pyhimysten varpaiden kynsien taikavoimia.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo laivesimerkki on tietysti tuttu ja paikkansa pitävä, mutta siinäpä ei enää olekaan tyydytty tuohon tutkimattakin-tiedämme menetelmään. Siinä on tehty ainakin jossain määrin pitkäjänteistä havainnointia ja siihen perustuvia johtopäätöksiä eli yksinkertaista tieteellistä todistelua. Tuohon tutkimattakin-tiedämme menetelmään tyytyivät ne, jotka pitäytyivät jumalalliseen ilmoitukseen. (Tosin tuo tarina sekä piispoista ja paaveista, että maan litteyttä koskevasta jumalallisesta ilmoituksesta on useampaan kertaan osoitettu perättömäksi myytiksi, mutta mikäänhän ei ole niin sitkeähenkinen kuin myytti).
Ja älykkyyden periytymsen kanssa on käynyt samoin kuin tuon maan muodonkin kanssa. Kun on luovuttu tutkimattakin-tiedämme menetelmästä ja ryhdytty tutkimaan, on selvinnyt, että kyllä älykkyys selittyy perimällä. Ei pelkästään perimällä, vaan perimällä, ympäristöllä, opiskelulla ja harjoittelemisella. Ja keskustelua käydään siitä, kuinka suuren osan älykkyydestä selittää perimä. Perustellut mielipiteet tuntuvat vaihtelevan jossakin 50 – 80 % välillä, mutta niiden tutkimusten ja tutkimusmenetelmien valiisuuden käsittely on sitten jo oma tarinansa.
Ilmoita asiaton viesti
”Ja älykkyyden periytymsen kanssa on käynyt samoin kuin tuon maan muodonkin kanssa. Kun on luovuttu tutkimattakin-tiedämme menetelmästä ja ryhdytty tutkimaan, on selvinnyt, että kyllä älykkyys selittyy perimällä.”
Kyllä tuo on ihan tutkimattakin selvää ettei lahjakkuus periydy, vaan se on ihan sattumankauppaa kuka on lahjakas ja kuka ei.
Katsotaanpa vaikkapa näitä Euroopan jäljellä olevia kuninkaallisia ja aatelisperheitä. Ovatko ne lahjakkaita? minusta eivät ole. Jotkut kuninkaalliset ja aateliset ovat ehkä vähän keskivertoa lahjakkaampia, mutta sekin on ihan luonnollista, varsinkin jos ottaa huomioon heidän kasvuympäristönsä ja koulutuksensa.
Kuitenkin näiden kuninkaallisten ja aatelisten esi-isät ovat joskus olleet tavattoman lahjakkaita ja sen lahjakkuuden ansiosta nousseet hupulle ja asemiin. Sen lisäksi aatelispiireissä on harjoitettu jopa suvunjalostusta. Kenen tahansa moukan kanssa ei saanut mennä vihille, ei vaikka olisi ollut miten mielettömästi rakastunyt tahansa, vaikka lisääntyä toki sai moukkienkin kanssa, varsinkin miespuoliset aateliset. Näistä moukkien kanssa siitetyistä jälkeläistä ei kuitenkaan ollut suvun jatkajiksi, ne oli suvunjalostusmielessä kelvottomia.
Tästä aatelisperheiden vuosisatoja kestäneestä jalosrustoiminnasta ei kuitenkaan siinnyt voittamattomien älyköiden aatelistoa, ei vaan aatelisto taantui.
Tämä on jo selvä osoitus ja todiste siitä ettei älykkyys periydy.
Ilmoita asiaton viesti
More strong evidence for the genetics of intelligence.
by Chris Brand
The moment the anti-racists and egalitarians have dreaded has now arrived. In September, University of Chicago geneticists published data in the prestigious journal Science that links two sets of genetic variations (alleles) to brain size, race, and spurts in human evolution. In particular, these genetic variations — arguably responsible for greater intelligence — were relatively common in Europe and Asia, but markedly less common in sub-Saharan Africa. Previously, the same researchers had shown these variations to be much more frequent in man than in other mammals, though our closest relatives, the chimpanzees, showed levels that suggest some evolution in the direction of humans.
Pygmies
Microcephalin haplogroup
D is rare in Pygmies.
This excellent new Chicago work has been carried out under the direction of a young Chinese, Dr. Bruce Lahn. His team had studied the prevalence of variants of two genes that are disabled or damaged in human cases of severe microcephaly, in which the brain develops to only 30 percent its normal size. The fact that they are damaged in microcephalics suggests they are necessary for normal brain growth.
Dr. Lahn’s researchers examined the DNA of 1,184 people around the world — though not in racially mixed areas like North America, Russia and Australia. They estimated that one undamaged variation, microcephalin haplogroup D (let us call it variation one, or V1) first appeared around 40,000 BC and has since spread to some 70 percent of humans. It is more common in Europe, Asia, South America and Latin America than in black Africa. At three percent, it is especially infrequent in Congo pygmies, whom black Africans commonly regard as inferior.
A second variant of the gene, abnormal spindle-like microcephaly-associatedhaplogroup D (let us call it V2), arrived more recently, around 6,000 BC, and has since spread to 30 percent of humans. It is most common in Europe and the Middle East, somewhat less common in Asia, and distinctly rare in black Africa.
Dr. Lahn and colleagues noted that the arrival of V1 coincided roughly with the first signs of human habitation and agriculture; V2 appeared about the time of the first cities and the development of written language. The Chicago team believes these new alleles gave rise to these important developments, and that their possessors reproduced quickly by occupying the new niches offered by agriculture and written language.
Kova tiede kertoo toista tarinaa periytyvyydesta…
Ilmoita asiaton viesti
Niin, ehkapa Vanhanen onkin ”kovan tieteen” metodeineen oikeassa El Salvadorin suhteen. Silla metodillahan voi sitten estimoida esim. Venajan keskimaaraisen I.Q.:n olevan keskiarvo Suomen ja Japanin vastaavista.
Ilmoita asiaton viesti
Humanistiset tieteet eivät ole ns. kovia tieteitä, mutta Lynnin ja Vanhasen arviot joidenkin maiden ÄO:stä perustuivat etniseen samankaltaisuuden, ei maantieteelliseen sijaintiin.
Niin tai näin, mutta pirullisen tarkasti papparaisten tulokset korreloivat PISA-tulosten kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Ensiksi sinun pitäisi pystyä osoittamaan, että aatelisten esi-isät ovat olleet tavattoman lahjakkaita. Nyt siitä on vain sinun mielipiteesi. Aateliin nimittäin noustiin etupäässä sotilaallisella kyvykkyydellä ja siihen riitti yleensä keskinkertainen älykkyys, mutta tärkeällä sijalla olivat muut ominaisuudet, kuten kunnianhimo ja aggressiivisuus. Sitten sinun pitäisi pystyä osoittamaan, että heidän jälkeläisjoukkonsa älykkyys on jakautunut kutakuinkin satunnaisesti. Epäilen, ettei sinulla ole tästäkään muuta evidenssiä kuin oma mielipiteesi. Mutta, kuten sanottu, tuolla tutkimattakin-tiedämme menetelmällä voidaan esittää mitä mielipiteitä tahansa.
Ilmoita asiaton viesti
”Ensiksi sinun pitäisi pystyä osoittamaan, että aatelisten esi-isät ovat olleet tavattoman lahjakkaita.”
En lähde nyt ”tieteellisesti” todistelemaan mitään, enkä lähde etsimään mitään lähteitä. Olen sitä mieltä että terve järki ja logiikka riittää.
Toki menneen maailman sotaherroille, joista sitten tuli kuninkaita ja aatelisia, aseidenkäyttötaito, agressiivisuus, koko ja voima, olivat kiistämätön etu, mutta en usko että ne olivat riittäviä avuja nousemiseen vallan huipulle.
Vallan tavoittelijoita oli silloinkin pilvin pimein. Varmaa on että tarvittiin monia taitoja joita voidaan mitata älyn mittareilla. Tarvittiin johtamistaitoja, sosiaalisia taitoja liittolaisten hankkimiseksi ja pitämiseksi, oman yhteiskunnan ja sen rakenteen tuntemusta, strategista osaamista. Myös sellaisia taitoja piti olla kuten matemaattisia lahjoja, siksi että voisi pystyä arvioimaan omat sekä vastustajan miesvahvuudet, aseistuksen laadun ja lukumäärän, muonitustilanteen ja sen riittävyyden pitempiin marsseihin ja operaatioihin, neuvottelutaitoja, kauppiastaitoja jne.
Tietenkään kuninkaaksi tai ruhtinaaksi pyrkivän ei tarvinnut olla kaikissa asioissa huippua. Kukapa lahjakas olisi lahjakas joka alueella. Sitäpaitsi lahjakas voi olla alueilla josta ei ole missään asiassa mitään hyötyä.
”Nyt siitä on vain sinun mielipiteesi.”
Jolla on yllä mainitut loogiset perusteet.
”Aateliin nimittäin noustiin etupäässä sotilaallisella kyvykkyydellä ja siihen riitti yleensä keskinkertainen älykkyys”
Tämä on varsin väärä arvio. Huippulahjakkuutta on kyllä tarvittu ja monen sorttista sellaista.
”mutta tärkeällä sijalla olivat muut ominaisuudet, kuten kunnianhimo ja aggressiivisuus.”
Toki näitäkin tarvitaan, mutta ilman tuon kaltaisia ominaisuuksia ei yksikään älykäs menesty tänäkään päivänä.
”Sitten sinun pitäisi pystyä osoittamaan, että heidän jälkeläisjoukkonsa älykkyys on jakautunut kutakuinkin satunnaisesti. Epäilen, ettei sinulla ole tästäkään muuta evidenssiä kuin oma mielipiteesi.”
Ei ole evidenssiä, mutta eivätpä nuo entisten kuninkaiden jälkeläiset kovin hyvin ole ihan omin avuin pärjänneet, toki ihan tavallisesti, tavallisella hajonnalla.
”Mutta, kuten sanottu, tuolla tutkimattakin-tiedämme menetelmällä voidaan esittää mitä mielipiteitä tahansa.”
Jep, olen sitä mieltä että aatelisten taantuminen tavallisten tavisten joukkoon muutamassa sukupolvessa on riittävä todiste, joka kumoaa teorian lahjakkuuden perinnöllisyydestä. Toki näitä todisteita on vaikka kuinka paljon, mutta tämäkin riittää.
Esimerkkinä vaikkapa nykyajan lahjakkaiden liikemiesten luomat talousimperiumit. Jos nämä isien luomat imperiumit jätettäisiin pelkästään lapsien ja jälkeläisten hoteisiin, omaisuudet häviäisivät parissa sukupolvessa, usein katoavat jokatapauksessa.
Minulla on oma teoria lahjakkuudesta ja tyhmyydestä, josta epäilen että kukaan ei välitä, eikä ole kiinnostunut, mutta kerron sen silti. 🙂
Ihmiset ovat kehittyneet pitkän prosessin ja luonnonvalinnan seurauksena sellaiseksi millaisia olemme. Luonnonvalinta tapahtuu siten että kun kuolleisuus on suuri jäljelle jäävät ekinkelpoisemmat yksilöt jatkamaan sukua. Vaikka luonnonvalintaa ei enää tapahdu me olemme kaikki näiden luonnonvalinnassa valikoituneiden jälkeläisiä, siis sellaisten valioyksilöiden jälkeläisiä jotka jäivät henkiin jatkamaan sukua.
Miksi siis joukossamme on päältäpäin katsottuna huonoja yksilöitä, laiskoja, tyhmiä, lihavia ja muuten kelvottomia, vaikkapa vain rumia? Miksei luonnonvalinta ole karsinut pois tyhmiä, tai lihavia, eiväthän lihavat saa edes saalista kiinni, eikä tyhmä osaa saalistaa älykästä eläintä.
Minun teoriani mukaan myös laiskat, lihavat ja tyhmät ovat luonnonvalinnan tulosta. Heillä on joku funktio ihmisyhteisössä, ihminenhän on laumassa elävä laji, ei suinkaan erakko, vaikka me suomalaiset sellaisia vähän ollaankin.
Lihava ei saanut hirvä kiinni eikä tapettua, mutta hänellä oli varmasti leirissä joku muu tehtävä ja kun nälänhätä tuli, kun mammutit olivat vaeltaneet muualle ja alueen jänikset ja juurekset oli syöty, se laiha metsästäjä kuoli nälkään, mutta lihava selvisi hengissä ja jatkoi ihmisen sukua.
Samalla tavalla ihmisleirissä löytyi varmasti omat tehtävänsä myös laiskoille ja tyhmille ja muille vähemmän elinkelpoisille, sillä muuten he olisivat kuolleet sukupuuttoon.
Mitä periytymiseen tulee, niin uskon että meillä kaikilla on geeneissämme kaikki nuo ihmiskunnan perityt ominaisuudet, lihavuus, laihuus, ahkeruus, tyhmyys, viisaus jne. Meissä on vallalla joku ominaisuusyhdistelmä, mutta jälkeläisissämme voi olla mikä tahansa muu ominaisuusyhdistelmä.
Ei siis auta vaikka viisaat menisivät keskenään naimisiin ja tuottaisivat jälkeläisiä ja tyhmille jäisivät lisääntymiskumppaneiksi toiset tyhmät. Tyhmien jälkeläisissä on sama jakautuma tyhmiä ja viisaita kuin viisaidenkin jälkeläisissä, kun vähän pitemmälle mennään. Sama koskee muita ominaisuuksia, lihavuutta, laihuutta, ahkeruutta, laiskuutta. Ne eivät siis periydy kuten on väitetty.
Jos ne huonot ominaisuudet periytyisivät, tai jos ne olisivat oikeasti huonoja ominaisuuksia, evoluutio olisi ne ominaisuudet karsinut.
Koska evoluutio ei ole näitä ominaisuuksia ihmiskunnasta karsinut, ne eivät ole perinnöllisiä, tai ne periytyvät kaikkien yksilöiden, myos niiden parempien kautta. Puheet vain fiksujen ihmisten kautta periytyvästä älykkyydestä ovat bullshittiä, äly periytyy yhtä hyvin myös tyhmien ihmisten parisuhteista m.o.t.
Ilmoita asiaton viesti
Logiikkasi ontuu pahemmin kuin kolmijalkainen koira, ja kehtaat aivopieruasi vielä teoriaksi kutsua.
Jos ominaisuudet periytyvät randomisti, niin miksi pitkien ja laihojen lapset ovat pitkiä ja laihoja, ja lyhyiden ja pyylevien lapset ovat lyhyitä ja pyylevia? Siis keskimäärin.
Älykkäiden eriytyminen on alkanut vasta 1960-luvulla kaupungistumisen ja korkeakouluttautumisen yleistymisen myötä ja tulokset tästä näkyvät vasta pari sukupolvea myöhemmin.
Kärsivällisyys on eräs älykkyyden indikaattori, sitä voi kehittää vain , mikäli sitä on, ja se on lahja, joka siirtyy sukupolvelta toiselle, eli periytyy.
Ilmoita asiaton viesti
”Logiikkasi ontuu pahemmin kuin kolmijalkainen koira, ja kehtaat aivopieruasi vielä teoriaksi kutsua.”
Kiitos palautteesta, olen siitä iloinen. ”Teoria” ei ehkä ole oikea sana siinä mielessä mitä sinä teorialla tarkoitat. En lähde siitä kiistelemään ja sitä voi kutsua vaikka aivopieruksi, jos haluaa sillä nimenomaan korostaa että on itse täysin eri mieltä. Eri mieltä saa olla. 🙂
”Jos ominaisuudet periytyvät randomisti, niin miksi pitkien ja laihojen lapset ovat pitkiä ja laihoja, ja lyhyiden ja pyylevien lapset ovat lyhyitä ja pyylevia? Siis keskimäärin.”
Jos ominaisuudet eivät periytyisi randomisti ja oletetaan että fiksut ihmiset aina naivat fiksuja ja tyhmille jäisivät ne toiset tyhmät ja jos vielä kuvitellaan että tyhmyys on evoluution, eli henkiin jäämisen kannalta huono ominaisuus, niin eikö ole oletettavaa ja loogista että jos tyhmyys periytyy, tyhmien jälkeläiset olisivat entistä tyhmempiä ja viisaiden jälkeläiset olisivat entistä viisaampia. Tästä olisi loogisena seurauksena ihmiskunnan eriytyminen erittäin tyhmiin ja erittäin viisaisiin, mistä luonnollisena seurauksena olisi tyhmien suvun evoluution mukainen häviäminen ja poistuminen kuvioista.
Onko mielestäsi tuo yllä mainittu kehityskulku todennäköinen, koska olet sitä mieltä että älykkyys, kuten tyhmyyskin, ovat jotenkin muuten kuin randomisti periytyviä?
Kuitenkaan tällaista kehitystä ei jotenkin ole nähtävissä ja aivan alimman ”rahvaan” piirissä syntyy jatkuvasti erittäin älykkäitä ihmisiä, monet Suomen valtiomiehistä ovat peräisin aivan pohjasakasta. Toisaalta fiksujen suvut taantuvat ja sammuvat muutamassa sukupolvessa kerta toisensa jälkeen. Voitko selittää tämän oman ”teoriasi” pohjalla?
”Älykkäiden eriytyminen on alkanut vasta 1960-luvulla kaupungistumisen ja korkeakouluttautumisen yleistymisen myötä ja tulokset tästä näkyvät vasta pari sukupolvea myöhemmin.”
Tänä päivänä evoluutiota ei juuri tapahdu, kun ei ole sitä suurta kuolleisuutta, mikä on evoluution edellytys. Mutta eikö olisi luontevaa että älykkyys ja nimenomaan älykkyys, olisi ollut se asia mikä johti ihmisen suvun evoluutioon. Muutenhan emme olisi näin älykkäitä. Muut eläinlajit pärjäävät tosin vähemmällä nokkeluudella.
”Kärsivällisyys on eräs älykkyyden indikaattori, sitä voi kehittää vain , mikäli sitä on, ja se on lahja, joka siirtyy sukupolvelta toiselle, eli periytyy.”
Nojoo, miten sen nyt ottaa. Monet älyttöminä pidetyt eläinlajit voivat olla erittäin kärsivällisiä saalista vaaniessaan, tai muuten.
Ilmoita asiaton viesti
Ei evoluutio ole pysähtynyt, ainoastaan hidastunut. Aikaisemmissa kulttuureissa töistä selvisi riippumatta ÄO:stä, mutta moderni aika toi teollisen vallankumouksen jonka seurauksena esim. Suomessa sotien jälkeen romanit tipahtivat kelkasta, koska työt, joihin he kykenivät, hävisivät(romanien ÄO n. 80 kieppeillä).
Luonnonvalinta on muuttunut kulttuuriseksi valinnaksi.
Ilmoita asiaton viesti
”Keskiajan valkoihoiset katolliset piispat, paavit ja munkit eivät vain olleet tarpeeksi älykkäitä”
Tuohon aikaan kaikenkattava uskonto kahlitsi Eurooppaa kehittymästä. Tänä päivänä meitä kahlitsee maailmanparannusideologia jonka yksi olomuoto on sosiaalinen siirtolaisuus. EU on itsasiassa suurin este Euroopan kehittymiselle, Suomikin on taantunut lähes kaikilla mittareilla mitattunua. EU on täynnä järjellä perustelemattomia ideologioita joista ilmastonmuutos kansainvaelluksen ohella ovat ehkä pahimpia.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, älykkyys ja taloudellinen hyvinvointi korreloivat.
Kumpi oli ensin, muna vai kana?
Hyvän ravinnon ja yöunien on tutkittu nostavan älykkyysosamäärää merkittävästi, ja yhtenä villinä esimerkkinä köyhyyden aiheuttaman stressin on havaittu laskevan ÄO:ta tilapäisesti jopa 13 pistettä:
https://www.princeton.edu/news/2013/08/29/poor-con…
Toinen hauska ilmiö älykkyyosamäärätestien suhteen on omakuvan (usein ulkoa omaksutun) vaikutus testiin. Jo pelkästään testin kuvauksen vaihtaminen muuttaa tuloksia merkittävästi. Jos henkilö pitää itseään tyhmänä, hän setviytyy huonommin testistä, jonka väitetään olevan vaikea ja mittaavan älykkyyttä, kuin testistä, jonka sanotaan olevan leikkimielinen. Itseään fiksuna pitävän tulokset eivät juurikaan eroa. Jos siis henkilö saadaan uskomaan että hän on tyhmä kansalaisuutensa tai ihonvärinsä vuoksi, hän voi alisuoriutua merkittävästi älykkyysosamäärätesteissä.
Sama ilmiö on toistettu sekä rasistisilla, että seksistisillä stereotypioilla. Kun naisia pidettiin heikompiälyisinä, he menestyivät älykkyyosamäärätesteissä miehiä huonommin. Nyt kun moinen ennakkoluulo on saatu murrettua, naisten keskimääräinen älykkyysosamäärä on joissain maissa mennyt miesten ohi.
http://www.xavier.edu/mfi/documents/Steele_Claude_…
Ehkäpä siis ’reliabiliteetistaan’ ja ’ihheritabiliteetistään’ huolimatta aihe on vielä niin hämärän peitossa, ettei mitään kovinkaan käyttökelpoista dataa rotujen älykkyydestä noilla tiedoilla saada. Paitsi tietysti se, että negatiiviset stereotypiat voivat vaikuttaa heikentävästi ihmisten kognitiiviseen kykyyn, ja siten tehdä merkittävää hallaa koko yhteiskunnalle.
Ilmoita asiaton viesti
Älykkyydestä noin 50-70 % on perittyä ja loput ympäristön ja olosuhteiden luomaa. Se että esim. aatelisto tai papisto ei sisäsiittoisuudestaan huolimatta tullut älykkäämmäksi, ei kumoa tätä. Se vaan todistaa, että myös matala älykkyys on periytyvää. Sitten sisäsiittoisuus itsessään voi muodostua rasitteeksi.
Jos tarkastelemme matalan ÄO:n maita, niin en hakemallakaan löydä yhtään merkittävää keksintöä, joka olisi sieltä peräisin. Mitä tehtiin esim. Afrikassa 1500-luvulla, kun Isac Newton määritteli edelleenkin pätevät mekaniikan lait? Tanssittiin nuotion ympäri ja uskottiin poppamiehiä?
Uskoisin, että 1500-luvulla afrikkalaisten aineellinen hyvinvointi oli keskimäärin samalla tasolla kuin Euroopassa, joten leipä, vesi ja ravinto eivät olleet kehityksen esteenä.
Vielä tänä päivänä näissä maissa ei kaikesta kehitysavusta huolimatta olla edes onnistuttu nousemaan länsimaisen sivistyksen tasolle, vaikka mitään uutta ei olisi tarvinnut keksiä.
Kauan ennen kuin Euroopan maat nousivat samalla tasolle kuin kehitysmaat ovat nyt, Euroopasta tehtiin innovaatioita, joista matalan älykkyyden maissa ei osattu uneksia. Muutamia tunnettuja keksijöitä:
– Johannes Kepler 1571 -1630,
– Isaac Newton 1642 – 1726,
– Alessandro Volta 1745 – 1827,
– Georg Simon Ohm 1789 – 1854,
– Michael Faraday 1791 – 1867,
– Gustav Kirchhoff 1824 – 1887,
– Wilhelm Röntgen 1845 – 1923,
– Thomas Alva Edison 1847 – 1931
Sitten on tietysti toinen asia mikä kanta on poliittisesti sopiva.
Ilmoita asiaton viesti
”Jos tarkastelemme matalan ÄO:n maita, niin en hakemallakaan löydä yhtään merkittävää keksintöä, joka olisi sieltä peräisin.”
Samaa voisi sanoa Euroopasta ennen Antiikin Kreikan korkeakulttuuria. Ennen sitä Afrikan ja Aasian korkeakulttuurit kukoistivat tuottaen käytännössä kaiken maailman sivistyksestä ja teknologiasta, samaan aikaan kun eurooppalaiset tanssivat nuotion ympäri ja uskoivat poppamiehiä. Mikäli Afrikkalaiset olisivat kyvyttömiä kehittämään korkeakulttuuria ja yhteiskuntia biologiansa vuoksi, ei noin olisi voinut koskaan olla. On siis lähes varmaa että joko rotu ja älykkyys eivät ole ratkaisevia tekijöitä yhteiskuntien kehityksessä ja/tai perinnöllistä biologista merkittävää eroa ei ole.
Puhuttaessa keksijöiden roduista, on väärä lähestymistapa tuijottaa maita. Esimerkiksi Yhdysvalloista on tullut useita merkittäviä afrikkalaistaustaisia keksijöitä, kuten Lewis Latimer, Mark Dean, Patricia Bath, James E. West, Otis Boykin, Garrett Morgan jne.
Ilmoita asiaton viesti
Älykkyys ratkaisee, ei rotu! Afrikassa on ollut korkeita kulttuureja kuten Egypti ja Nuubia. Samoin niitä on löytynyt Pohjois- ja Etelä Amerikasta. Keskimääräinen älykkyys ei tarkoita sitä, että kaikki ovat vajaaälyisiä vaan sitä, että väestön keskiarvo asettuu tietylle tasolle. Näin jokaisesta maasta löytyy myös huippuja!!
Jos älykkyys olisi vain ympäristön tuote, niin miksi se noudattaa normaalijakaumaa myös Suomessa, jossa kaikilla tämän teorian mukaan pitäisi olla samat älykkyys? 2 % suomalaisista ovat vajaaälyisiä
Kannattaisikin pohtia miksi nämä eivät säilyneet ja kehittyneet.
Ilmoita asiaton viesti
”Jos älykkyys olisi vain ympäristön tuote, niin miksi se noudattaa normaalijakaumaa myös Suomessa, jossa kaikilla tämän teorian mukaan pitäisi olla samat älykkyys? 2 % suomalaisista ovat vajaaälyisiä.”
Jos älykkyys olisi evoluution tuote, niin miksi kaikki ihmiset eivät ole huippuälykkäitä. Evoluutiohan karsii pois heikot yksilöt, myös vähemmän älykkäät, jos evoluution mielestä äly on selviytymisen edellytys.
Entäs jos evoluutio olisikin ollut sitä mieltä että ihmislaumassa tarvitaan sekä älykkäitä että vähemmän älykkäitä yksilöitä ja se takaa parhaalla mahdollisella tavalla lajin säilymisen.
Toisin sanoen.
Jos Suomen kansassa on liian vähän älykkäitä yksilöitä, niitä kannattaa tuottaa lisää Kiinasta tai Intiasta tai mistä vain. Juuri näinhän Amerikoissa on menetelty.
Jos taas pulaa on suorittavasta työvoimasta, siivoojista, marjanpoimijoista, rakennustyöläisistä ja muusta sellaisesta, täydentävä väestö ei välttämättä tarvitse olla huippuälykästä porukkaa.
Ilmoita asiaton viesti
En voi olla kommentoimatta tuota.
Älykkyys kuten muut evoluution luomat ominaisuudet vaativat satojen tuhansien vuosien kehityksen. Evoluution sekoittaminen ihmisen kehitykseen on vähän kaukaa haettu ja osoittaa mielestäni melkoista tietämättömyyttä.
Ihminen on pienen älykkyytensä takia pyrkinyt ohittamaan evoluution jo kauan sitten. Me torjumme kulkutaudit, parannamme ebolat, hoidamme vajaaälyiset, vanhukset ja vammaiset täysin vastoin evoluution periaatteita. Luonnollinen valita on estetty ihmisen itsensä toimesta ja seuraukset näemme.
Pohdi mitä oikein toimiva evoluutio tarkoittaisi ihmiskunnalle.
– sairaalat ja julkinen terveydenhuolto lopetetaan,
– kaikki kehitys, joka tähtää elämän helpottamiseksi kielletään,
– jokainen vastaa itsensä ja jälkeläistensä hyvinvoinnista. Jos hän ei siitä selviydy, niin kuolkoon pois.
– ruokahuollon hygieniasäädökset puretaan ja annetaan luonnon kehittää ihmisten vastustuskykyä,
jne .. jne.
Näin parhaimmat jäävät henkiin ja muut eliminoituvat. Joskus seuraavien satojen tuhansien vuosien jälkeen jäljelle jää olosuhteisiin sopeutunut ihmispopulaatio, jonka ÖO:sta ja sen kehittymisestä emme tiedä mitään.
Eläimen (myös ihmisen) sisää rakennettu itsesuojeluvaisto johtaisi kuitenkin siihen, että joku muita älykkäämpi keksisi lääkkeitä ja oivaltaisi, että laumassa toimiminen ja evoluution estäminen olisi jokaisen yksilön etu.
Näin uusi oravanpyörä syntyy eikä menneistä olisi opittu mitään.
Ilmoita asiaton viesti
”Älykkyys kuten muut evoluution luomat ominaisuudet vaativat satojen tuhansien vuosien kehityksen. Evoluution sekoittaminen ihmisen kehitykseen on vähän kaukaa haettu ja osoittaa mielestäni melkoista tietämättömyyttä.”
Tuo lainattu teksti, kuten koko kommentti on mielestäni ristiriidassa itsensä kanssa. Toisin sanoen se on epäjohdonmukainen, tai mitenkähän sen oikein vieläkin paremmin ilmaisisi. En kai osaa keksiä oikeaa termiä, mutta yritän muuten selittää.
Älykkyys, tyhmyys ja muut inhimilliset hyvät ja huonot ominaisuudet ovat tosiaan satojen tuhansien vuosien evoluution tulos. Tällä hetkellä evoluutio on ihmisen kohdalla pysähdyksissä ja me olemme ihmisinä sellaisia mihin evoluutio oli ihmisen muovannut siihen mennessä kun se pysäytettiin. Sitä paitsi maanviljelys on ratkaisevasti vaikuttanut kuolleisuuden vähenemiseen ja sitä kautta evoluution hidastumiseen.
Minä arvelen että olemme ihmisinä jotain mammutin ja muun suurristan metsästäjiä, keräilijöitä tai paimentolaisia, tai jotain siltä väliltä. Siitä kun maanviljelys ja tehokas karjanhoito kehitettiin on niin lyhyt aika ettei sinä aikana juuri mitään evoluutiota ole ennättänyt tapahtumaan ja nythän se evoluutio on sitten tyystin lopussa.
Olemme siis metsästäjä- keräilijä- paimentolais- eläimiä, jotka kuitenkin ovat oppineet maanviljelyn, mikä on ollut ratkaisevan tärkeä ihmiskunnan määrän kasvulle. Sen jälkeen me paimentolaiset olemmekin jo ennättäneet harrastamaan vaikka mitä, mutta pohjimmaltamme, fyysisesti ja psyykkisesti, sekä geeniemme perusteella olemme noita keräilijä- metsästäjä- paimentolaisia. Muu osa meistä, se ”sivistys”, se on opittua, se pitää meille lapsesta opettaa, se ei ole luonnostaan meidän ihmisyyttämme vaan opin kautta saatua. Me olemme siinä mielessä kuten koulutettuja koiria.
Koirakin on luonnostaan susi, jonka oikea luonto on metsästää villieläimiä laumana erilaisissa ympäristöissä. Sellaisina meidätkin pitäisi siis evoluution tuotteina ymmärtää.
Ilmoita asiaton viesti
Stereotypia-hypoteesin kritiikki:
https://heterodoxacademy.org/2015/12/30/is-stereot…
Onko lähdettä naisten paremmasta keskimääräisestä ÄO:stä joissain maissa?
Ilmoita asiaton viesti
Tuo SAT-standardisointi on hyvä huomio, ja pakko myöntää että jäi minulta aikaisemmin huomaamatta. Kritiikki muun kuin tuon SAT-standardisoinnin osalta oli kuitenkin varsin löysää. Oikeastaan ainoa asia, jota sanottiin oli ”ehkä tutkimus ei olekaan oikeassa”. Niin, ehkäpä ei. Aihetta lisätutkimukselle, ja erityisesti replikoinnille, on aina.
Kuitenkin tärkeämpi ja olennaisempi havainto Steelen ja Aronssonin tutkimuksesta oli tuo ennakkoluulojen vaikutus pisteisiin. Vaikka mitään pariteettia rotujen välille ei saavutettukaan, nousivat negatiivisista stereotypioista kärsivän joukon pisteet huomattavasti kun heille ei syötetty ulkoista oletusta huonosta suoriutumisesta. Negatiivisista stereotypioista on siis nähtävästi konkreettista ja merkittävää haittaa.
Sukupuolten välisisitä eroista James Flynn on kerännyt varsin kattavia tilastoja.
https://www.psychologytoday.com/blog/beautiful-min…
Ilmoita asiaton viesti
”Suomikin on taantunut lähes kaikilla mittareilla mitattunua.”
Etkö tiedä yhtään mittaria joka osoittaisi edistystä?
No, kaikkilla on omat mittarinsa.
Niille jotka tavoittelevat palaamista menneeseen muinaissuomalaiseen tuohikulttuuriin, edistys on taantumista.
Hyvin mielellään Makkonenkin kuitenkin tuntuu käyttävän näitä nykyajan edistyksellisiä vempaimia, tietokoneita, internettiä ja keskustelupalstoja.
Tämä on hiukan ristiriitaista. Jos taantumus on edistystä miin miksei Makkonen kirjoittele viestejään tuohenkäppyröille.
Ai niin, eihän se tuohiviestittely ollutkaan suomalaisten tapa, vaan muinaisten Novgorodilaisten viestitysmuoto. Mitenkähän ne suomalaiset silloin viestitti?
”EU on täynnä järjellä perustelemattomia ideologioita joista ilmastonmuutos kansainvaelluksen ohella ovat ehkä pahimpia.”
Ilmasttonmuutos ei ole ideologia, vaan se on ilmaston lämpenemisen seurausten mietiskelyä. Se ilmastonmuutos vain ei ole oikein pitävästi todistettu, vaikka moni siihen uskoo. Toki se on varmaa että ilmato muuttuu, lyhyellä tai pitkällä aikavälillä, joten siihen varautuminen on järkevää. Kukaan ei tosin oikeasti tiedä lämpeneekö ilmasto vai jäähtyykö se.
Kansainvaellus ei taida niinkään johtua siitä että EU olisi huono idea, vaan siitä että se on hyvä idea. Jos EU olisi huono idea, kansainvaellus tapahtuisi toiseen suuntaan.
Ilmoita asiaton viesti
Hmm. Siis Euroopassa ei ollut hyvinvointia, joka olisi houkutellut siirtolaisia kuin hunajapurkki kärpäsiä , ennen EU:ta?
Ilmoita asiaton viesti
Jos tieteen Nobeleja pidetään mittarina, niin ruotsalaiset ovat maailman kirkkaasti älykkäin kansa. He ovat saaneet asukaslukuun verrattuna ylivoimaisesti eniten Nobeleja maailmassa. Missäs maassa ne tieteen Nobelit jaetaankaan?
Ilmoita asiaton viesti
”Jos tieteen Nobeleja pidetään mittarina, niin ruotsalaiset ovat maailman kirkkaasti älykkäin kansa. He ovat saaneet asukaslukuun verrattuna ylivoimaisesti eniten Nobeleja maailmassa. Missäs maassa ne tieteen Nobelit jaetaankaan?”
Kannattaa hieman miettiä sitä, kuinka paljon erilaisia keksintöjä hakaneulasta lähtien on peräisin Ruotsista.
Ilmoita asiaton viesti
On poliittisesti epäkorrektia julkisudessa vertailla eri kansakuntien kognitiivisia kykyjä esim. mitattuja älykkyysosamääriä.
Mikään lehti Suomessa ei tänä päivänä julkaise tutkimusta, jossa kerrotaan korealaisilla miehillä olevan keskimäärin tilastollisesti merkitsevästi korkeampi ÄO kuin kongolaisilla miehillä.
Sen sijaan medialla ei ole mitään estoa julkaista tutkimusta, jossa osoitetaan, että kongolaisilla miehillä on keskimäärin tilastollisesti merkitsevästi isompi penis kuin korealaisilla miehillä.
Ilmoita asiaton viesti
Päätelmä: Elimet tarvitsevat runsaasti verta toimiakseen tehokkaasti. Jos yksi elin käyttää paljon verta, sitä ei riitä toisiin elimiin niin runsaasti.
Ilmoita asiaton viesti
Onkohan kukaan tutkinut uskonnon vaikutusta ao kysymykseen.
https://www.youtube.com/watch?v=RqGt0YV1AMQ
Kari Enkvist eräässä kirjassaan ( uskomattoman matka uskontojen.. , nimi suunnilleen oikein) totesi 10 vuoden tarkastelujakson aikana islamilaisen maailman yltäneen vain kaksikertaiseen määrään tieteellisiä julkaisuja. Siis 1,3 miljardia versus mitä nyt niitä espanjalaisia onkaan sen ollessa verrokkina.
Ilmoita asiaton viesti
Jos mato on syönyt aivot, niin huonolla tuloksella älykkyystesteissä ei välttämättä ole paljoakaan tekemistä perinnöllisyyden kanssa. Toki testi ennustaa tässäkin tapauksessa koulumenestystä yms.
Tähän on vielä pakko lisätä: nigerialaiskirjeet haastavat Lynnin ja Vanhasen tulokset.
Ilmoita asiaton viesti