Cajppa - ajatuksia yhteiskunnastamme aidan takaa En kaipaa teitä enkä tienviittoja

Pampaspojkarna ja muu Suomi

Olen viettänyt useita viikonloppua erilaisissa tilaisuuksissa myymässä kirjojani. Koska olen päätoiminen Vakuutusyhtiö Ilmarisen mannekiini, niin kirjojen kirjoittaminen ja aiheesta luennointi on vain yksi harrastus muiden joukossa.

Ensimmäisen susiaiheisen "tietokirjan" Vargens Europa julkaisin 2015 ja samana kesänä seisoin ruotsalaisen "Folkaktionenin" kanssa Örebron erämessuilla. Pääosa ostajista maksoi käteisellä tai Swishillä. Poikkeuksen muodostivat kaksi poliitikkoa (kansanedustajaa), joilla kummallakaan ei ollut luottokorttia tai käteistä. Annoin kummallekin kirjan maksulapun kera ja molemmat vannoivat maksavansa. Kumpikaan ei ole tähän päivään mennessä maksanut. Paikalle tuli myös tuntemani mies, joka lupasi myydä sata kirjaa, jos saisi ilmaiskappaleen. Sai kirjan, mutta ei myynyt yhtään. Mailasin ja tiedustelin tilannetta .. joo hän näytti kirjan veljelleen.

Vuonna 2016 julkaisin saksankielisen version "Das Europa der Wölfe". Luennoin aiheesta Sallen Yliopiston symposiumissa Halberstadtissa keväällä 2016. Samalla sain myytyä melkoisen läjän kirjoja, joista osa pankkisiirrolla. Kaikki saksalaiset maksoivat. Itse asiassa saksalaisten yksityishenkilöiden maksuetiikka on ollut hämmästyttävä. Yhdestäkään kirjasta, jonka olen myynyt laskulla, ei ole jäänyt rahat saamatta.

Pidin helmikuun alussa luentotilaisuuden Pännäisissä ja möin samassa tilaisuudessa kirjan ruotsinkielistä painosta "Vargens Europa". Halukkaat saivat maksaa pankkisiirrolla ja paikalla olleista 17 otti maksulapun. Kaikki maksoivat.

Sitten kirjoitin suomenkielisen version "Suden Pohjola", joka ilmestyi 2017 ja jo alkoivat kokemukset muuttua.

Kuopion Erätaika 2017 messuilla toukokuussa annoin halukkaille kirjan pankkisiirron kera. Tähän mennessä 35 % pankkisiirron saaneista on jättänyt maksamatta.

Heinäkuussa esiinnyin Kolin Erämessuilla ja taas kirjaa sai myös pankkisiirrolla. Tällä kertaa 70 % jätti maksamatta.

Elokuussa oli Pedersöressä luennoimassa ja möin sekä "Vargens Europa" että "Suden Pohjolaa" käteisellä ja luotolla. Kaikki maksoivat.

Minä en tiedä kenelle kirja meni, vaan luotan siihen, että jokaisen omatunto ennen pitkää kolkuttaa.

Lupasin blogikirjoituksessani 10.5. kertoa miten kävi ja tässä karua tilastoa suomalaisten rehellisyydestä.

1. Tavalliseen suomalaiseen erämieheen voi luottaa. Hän tekee sen minkä lupaakin.

2. Pohjanmaan suomenruotsalaiset (pampaspojkarna) eivät lue varastettua kirjaa.

3. Mitä kauemmaksi itään mennään, sitä epärehellisempiä etenkin hyvin voivat kaupunkilaiset ovat.

Ihan oman lukunsa muodostaa tuo säälittävä joukko "tietäjiä", jotka lupaavat mainostaa kirjaa, jos saavat yhden ilmaiskappaleen.

Voidaan toki kysyä, miksi yleensäkään luotan ihmisiin ja myyn velaksi?

Vastaus: "Haluan uskoa tavalliseen ihmiseen ja antaa hänelle mahdollisuuden osoittaa olevansa luotettava."

En minä noita rahoja kaipaa jos jäävät tulematta. Sen sijaan minun on vaikeata kuvitella syöväni toisen ihmisen pöydästä tai lukea kirjaa, jonka olen varastanut.

Tässä asiassa tuskin otan opiksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat