*

Cajppa - ajatuksia yhteiskunnastamme aidan takaa En kaipaa teitä enkä tienviittoja

Missä älykkyys sikiää

  • Nobelpalkinnot uskontojen mukaan
    Nobelpalkinnot uskontojen mukaan

Voimme olla juutalaisista mitä mieltä tahansa, niin tänään minun on helppo kumartaa Tel Aviviä kohtaan. Pohdin etnisen ja / tai uskonnollisen taustan merkitystä ihmisen älykkyysosamäärään (aihe josta kirjoitin aiemmin) ja törmäsin Wikipediassa olevaan Nobel-palkintoja koskevaan tilastoon. Tilasto kertoo mistä maasta, etnisestä ryhmästä taikka uskontokunnasta meidän tulee hakea seuraavat maahanmuuttajat.

Nobel palkinnot uskontokunnittain vuosilta 1901 - 2000 (lähde: Wikipedia).

  1. Kristillisten osuus maailman väestöstä on 33,2 % ja heille on myönnetty 65,4 % palkinnoista.
  2. Juutalaisten osuus maailman väestöstä on 0,2 % ja heille on myönnetty 21,1 % palkinnoista.
  3. Ateistien osuus väestöstä tuntematon, mutta ateisteiksi lukeutuvia on 10,5 % palkinnon saajista.
  4. Muslimien osuus maailman väestöstä on 23 % ja heille on myönnetty 0,8 % palkinnoista.

Ei anna aihetta lisäselityksille.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa

:)

Meinasin sanoa että yhteis-kunta kulttuurihistorialla on merkittävä vaikutus puhumattakaan koulujärjestelmistä,,,,mutta sitten tuossa on tuo Matti-kukkaroon mainos luoton tarjoajalla,,joka alko niin naurattamaan että jätän kommentoimatta. Voi pyhä Sylvi,,Matti kukkaroon,,. :)

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Keskiajalla maahanmuuttajat olisi kannattanut hakea muslimimaista, eurooppalaiset kun eivät tuolloin olleet lähes lainkaan mukana maailman tieteellisessä kehityksessä.

Uskonto epäilemättä vaikuttaa kulttuuriin ja joissain maissa keskeisestikin, mutta ongelmakenttä taitaa olla paljon monimutkaisempi. Useimmat muslimimaat ovat myös taloudellisesti länsimaita jäljessä.

Yhtenä hankaluutena on, että länsimaiden ja muslimimaiden väliset erot syventävät tuota kierrettä, sikäli kun muslimimaat joutuvat etsimään asemaansa ja identiteettiään uskonnon kautta ja peräti hyljeksimään tiedettä. Uskonto nousee siinä vain identiteetin symboliksi.

Mitä tulee Nobel-palkintoihin, niihin vaikuttavat sekä yksilöiden mahdollisuudet yhteiskunnissaan että valtioiden panostukset eri tieteenaloilla ja erityisesti perustutkimukseen. Yhdysvalloissa taitaa olla heikommat kantimet kantasolututkimukseen ja Euroopassa GM-tutkimukseen.

Max Jussila

Islam on fantastinen uskonto väitteessään siitä, että se on jumalan viimeinen sana, eikä sen jälkeen tule mitään. Koraani on sekin fantastinen epätieteellisyydessään ja ”tieteellisine” ihmeineen. Suolainen ja makea vesi eivät sekoitu, niinhän? Maailmalla kiertää islamia glorifioiva näyttely ”islamin tuhat ja yksi keksintöä”, jonka mukaan katolta hyppivä mies on keksinyt lentokoneen, eivät suinkaan von Wrightin veljekset. Puutarhanhoito on islamilainen ”keksintö”, jne.

Täysin virheellisesti väitetään, että numerojärjestelmämme on ”islamilainen”, kun se itse asiassa on hindujen kehittämä, ja kulkeutunut Eurooppaan arabimaiden kautta.

Kyseessä oleva aikakausi ei ollut erityisen ”islamilainen”, kun otetaan huomioon Harun al-Rashid ja Ma’mun, silloiset kalifaatit, jotka olivat sekulaarimpia kuin mitkään nykyiset islamilaiset maat, siis maat, joissa islam on enemmistön uskonto. Samalla kun väitetään tuota aikakautta islamilaiseksi, unohdetaan siinä vaikuttaneet vääräuskoiset, esimerkiksi kääntäjä Ibn al-Muqaffa, Muhammad al Warraq ja Ibn al-Rawandi.

Mitä islamilaisemmaksi tuo osa maailmaa muuttui, sen vähemmän siellä harrastettiin tiedettä. Tähänhän vaikutti muslimiteologi Al-Ghazali, jonka mukaan tieteellä ei ollut mitään tekemistä koraanin mukaisen islamin kanssa. Tällaisesta islamista islamilainen maailma edelleen kärsii. Tiede on aina sekulaaria.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Keskiajalla maahanmuuttajat olisi kannattanut hakea Kiinasta, jossa tekniikka ja luonnontieteet loisti ja kulttuuri ja kirjallisuus rehotti ja ihmiset osasivat ja tekivät. Olemme todistamassa aikaa, kun tämä kaikki palaa ennalleen.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Aškenasit eli ne juutalaiset, joilla on juuret itäisen Keski-Euroopan juutalaisyhteisöissä, ovat maailman ainoa väestöryhmä, jolla on tilastollisesti merkitsevästi korkeampi älykkyysosamäärä kuin muilla väestöryhmillä. Wikipedian mukaan ”1900-luvun puolivälin jälkeen noin 30 prosenttia Nobel-palkinnoista on myönnetty juutalaistaustaisille, lähinnä aškenasijuutalaisille tutkijoille”.

Elokuvaohjaaja David Mamet, jolla on juuret Puolan juutalaisyhteisössä, selittää tätä sillä, että Aspergerin oireyhtymä on aškenasien ja heidän jälkeläistensä keskuudessa yleisempää kuin missään muussa väestöryhmässä.

Aškenasien kulttuurissa on arvostettu hyvää ulkomuistia, suurten tietomäärien hallintaa ja kummallista argumentaatiota. Nämä piirteet ovat rikastuneet vuosisatojen ajan, kun rikkaat perheet ovat ottaneet hoiviinsa köyhistä oloista lähtöisin olevia lahjakkaita nuoria poikia ja naittaneet heitä tyttärilleen.

Muslimikulttuurissa ja suomalaisessa kulttuurissa sen sijaan arvotetaan ensisijaisesti sosiaalisia taitoja ja sosiaalista vuorovaikutusta, jolloin Nobel-saldokin on vastaavasti vähäinen.

David Mamet:
”Let me also note that Asperger's syndrome has its highest prevalence among Ashkenazi Jews and their descendants. For those who have not been paying attention, this group constitutes, and has constituted since its earliest days, the bulk of America's movie directors and studio heads.
Among the sons of Ashkenazi families nothing was more prized than genius at study and explication.

Prodigious students were identified early and nurtured - the gifted child of the poor was adopted by a rich family, which thus gained status and served the community, the religion, and the race.

The boys grew and regularly married into the family or extended family of the wealthy. The precocious ate better and thus lived longer, and so were more likely to mate and pass on their genes.

These students grew into acclaimed rabbis and Hassidic masters, and founded generations of rabbis; the progeny of these rabbinic courts intermarried, as does any royalty, and that is my amateur Mendelian explication of the prevalence of Asperger's syndrome in the Ashkenazi.

What were the traits indicating the nascent prodigy? Ability to retain and correlate vast amounts of information, a lack of desire (or ability) for normal social interaction, idiosyncrasy, preternatural ability for immersion in minutiae; ecco, six hundred years of Polish rabbis and one hundred of their genetic descendants, American film directors.”

Asperger's -- The Jewish Syndrome?
https://www.henrymakow.com/aspergers_--_the_jewish...

Käyttäjän mikasatta kuva
Mika Sarivaara-Satta

Minusta on omituista väittää, askenaasijuutalaisilla on ainoana merkittävästi muita väestöryhmiä korkeampi älykkyysosamäärä, etenkin kun muidenkin väestöryhmien välillä on merkittäviä eroja. Toki askenaasijuutalaisilla on korkein ka. ÄO, mutta heidän ja alimman ÄO:n(70) mustien afrikkalaisten väliin mahtuu kirjo ryhmiä, joiden ÄO poikkeaa merkittävästi toisistaan.

Käyttäjän kraavi95 kuva
Keijo Räävi

Älykkyys sikiää siellä missä on vapaus ajatella.

Ovathan aasialaiset monissa tutkimuksissa todettu kaikkien älykkäimmiksi mutta Aasiassa ei ole vapautta.

Mitä tulee juutalaisten älykkyyteen niin eivät hekään olisi Nobelin arvoisia jos eivät olisi löytäneet tietään Yhdysvaltoihin.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

"Nämä piirteet ovat rikastuneet vuosisatojen ajan, kun rikkaat perheet ovat ottaneet hoiviinsa köyhistä oloista lähtöisin olevia lahjakkaita nuoria poikia ja naittaneet heitä tyttärilleen."

Mahtoivatkohan rikkaan eliitin naimaikäiset pojat valittaa, että 'Ne vie meidän naiset'?

Käyttäjän JukkaSalakari kuva
Jukka Salakari

Kuinkahan monta muslimia mahtaa löytyä komiteasta joka palkinnoista päättää?

Kaj Granlund

Toivottavasti ei yhtään niin tiede säilyy tieteenä. Kun rauhan ja kirjallisuuden Nobel-palkintoa ei myönnetä kiistattomien tieteellisten saavutusten perusteella, se myönnetäänkin sitten poliittisten ja uskonnollisten (Yassir Arafat) arvojen perusteella.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Salakari voisi kertoa mistä muslimeille olisi pitänyt Nobel antaa?

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

En edes tiedä, oliko Maryam Mirzakhani uskonnoltaan muslimi. Mutta ainakin hänet palkittiin ensimmäisenä naisena maailmassa Fieldsin palkinnolla, joka on arvoltaan verrattavissa Nobel-palkintoon (vaikka onkin rahallisesti paljon vaatimattomampi).

Peruskoulutuksensa hän sai kotimaassaan Iranissa. Ja hän oli sen verran nuori, että eli suunnilleen koko nuoruutensa islamilaisessa tasavallassa. Joten eipäs tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Kristilliseen kirkkoon kuuluminen ei tarkoita sen opetusten uskomista. Suomessa useimmat luterilaisen kirkon jäsenistä ei usko uskontonsa jumalaan. USA:ssa tiedemiehistä noin puolet uskoo johonkin korkeampaan voimaan. Pidän ilmeisenä, että useimmat Nobelin palkinnon saajat eivät minkään uskonnon jumaliin usko.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset