*

Cajppa - ajatuksia yhteiskunnastamme aidan takaa En kaipaa teitä enkä tienviittoja

Vihreä paradoksi

  • Lisää kasvua hiilidioksidilla (AGA)
    Lisää kasvua hiilidioksidilla (AGA)

Maailmassa kärsii tällä hetkellä vajaa miljardi ihmistä aliravitsemuksesta, joka johtuu siitä, että maailmassa tuotetaan liian vähän ruokaa ja sitä tuotetaan väärissä paikoissa. Luonnosta tiedämme, että kasvisto on ravintoketjun alkupäässä. Mitä paremmin kasvisto voi, sitä paremmin maa pystyy ruokkimaan nälkää näkeviä.

AGA on julkaissut lehtisen: "AGA Greenhouses Brochure A4 FI634_134673.pdf", joka sisältää mielenkiintoista tietoa hiilidioksidin tarpeellisuudesta. Alla muutama lainaus:

Jotta kasvi kehittyisi ja voisi hyvin, tarvitaan siihen vettä, ravintoa, lämpöä, valoa ja hiilidioksidia. Parasta mahdollista kasvua ei kuitenkaan saavuteta ilman normaalin hiilidioksidipitoisuuden, 340 ppm, avulla. Optimaalinen taso vaihtelee kasvien välillä, mutta taso 600 - 1000 ppm voi olla suuntaa-antava. Valaistuksen yhteydessä hiilidioksidin lisääminen on erityisen tärkeää. Jos hiilidioksiditason annetaan pudota, pysähtyy kasvu ja koko valaistuksen vaikutus vähenee.

Tomaatti- ja kurkkusatoa voidaan kasvattaa jopa 50 % lisäämällä hiilidioksidia. 30 % tuotannon kasvu on tavallista salaatille. Leikkokukkia ja ruukkukasveja kannattaa myös lannoittaa hiilidioksidilla. Suuremman sadon lisäksi hiilidioksidin lisääminen johtaa parempaan kasvien vastustuskykyyn ja nopeampaan kasvuun. Neilikkaviljelmien kukintaa voidaan nopeuttaa kolmesta neljään viikkoon. Salaatti- ja Saintpaulia-sadot voidaan korjata kaksi viikkoa aikaisemmin. Tomaatintaimet saavat ensimmäiset tomaattinsa kuusi päivää aiemmin verrattuna normaaliin hiilidioksiditasoon.

Jos siis annamme hiilidioksiditason kaksinkertaistua taikka jopa kolminkertaistua, luontomme rehevöityy ja ravinnon tuotanto kasvaa.  Jos maapallo tästä mahdollisesti lämpiää, niin vettä haihtuu enemmän valtameristä, joka lisää sateita ja parantaa kasvua. Onhan meillä ollut paljon korkeampia hiilidioksiditasoja ilman, että maapallo on palanut karrelle.

Niin sitten tulevat tietysti nuo alavilla mailla asuvat ... mitäs muuttivat sellaiseen paikkaan. Niinhän minullekin sanotaan, kun muutin maalle.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Totta, tuota hiilidioksidin maapalloa lämmittävää vaikutusta on varmaankin liioiteltu. Hiilidioksidipitoisuus on lisääntynyt yli 40 % ilmakehässä termohalisen kierron lisäännyttyä, eli lämpötila nousee ennen hiilidioksidipitoisuuden nousua ilmakehässä.

Maapallo on tosiaankin vihertynyt hiilidioksidin ansiosta. Ja kumma kyllä vedenpinta ei ole noussut, eivätkä jääpeitteet ole sulaneet. Pohjoisen napapiirin jääpeitteen vähenemistrendi saattaa olla enemmänkin yhteydessä black carbon:iin.

Joka tapauksessa hiilidioksidilla on vähemmän maanpintaa lämmittävää vaikutusta kuin on annettu ymmärtää, varmaankin noista mainitsemistasi syistä, haihtuminen ja pilvien muodostuminen.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Harhaista markkinoititietoa hiilidioksidon hyvistä puolista.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Äkkiseltään tulee mieleen, että kasvit tiettävästi tarvitsevat myös valoa, jonka määrä pilvisyyden lisääntyessä vähenee. Siksi kasvien globaali luonnollinen kasvuoptimi voi olla alempana kuin mitä se hiilidioksidin puolesta olisi.

Kasvihuoneissa on vähän eri tilanne, kun niissä ei ole vastaavia vuorovaikutusmekanismeja kuin ilmakehässä. Kasvihuoneissahan pyritään säätämään kaikki parametrit kasvulle optimaalisiksi, vaikka vastaava olisi luonnossa mahdotonta, ainakin globaalisti. Napaseudulla pitäisi porottaa aurinko 16 tuntia päivässä keskitaivaalta vuoden ympäri, ja aina "öisin" sataisi kaatamalla...

Ongelmana ei myöskään ole hiilidioksidin määrä itsessään vaan määrän muutosnopeus. Eliökunta kyllä kykenee sopeutumaan hitaissa muutoksissa ja epäilemättä johonkin korkeampaan hiilidioksidimääräänkin, mutta nopea muutos voi tuhota habitaatteja nopeammin kuin uusia muodostuu.

Samoin sillä on merkitystä, miten lämpötilan kasvu supistaa tai laajentaa elinkelpoisia alueita, ensisijaisesti kuivuuden ja kosteuden vaikuttamina. Tämä riippuu paljon paikallisista sääilmiöistä ja lienee aika vaikeasti arvioitavissa globaalisti.

    «Niin sitten tulevat tietysti nuo alavilla mailla asuvat ... mitäs muuttivat sellaiseen paikkaan.»

Maailmassa sivilisaatioiden suurkaupungit ja pienemmätkin ovat aika korostuneesti keskittyneet rannikoille, ihan logistisista syistä. Sikäli merenpinnan vähäinenkin nousu voi vaikuttaa ihmiskuntaan paljon enemmän kuin mitä Maapallon maapinta-alan puolesta voisi ajatella. Tietenkin lisääntyneet sateet voivat aiheuttaa merkittäviä ongelmia myös monissa paikoissa sisämaassa.

Eikös tuo Lestijärvikin ole vähän siellä Pohjanmaan seudulla, joka nyt on Suomen tulvaherkintä alankoa...

Käyttäjän KajGran kuva
Kaj Granlund

En kuitenkaan näe, että muutosnopeus olisi kovin merkittävä. Me olemme 150 vuodessa tulleet vajaan asteen ylöspäin ja sitä voidaan verrata esimerkiksi 1000-luvun ilmastoon, jossa viikinkiajan lämmin jakso muuttui pieneksi jääkaudeksi vuosina 1450 – 1850. Sanoisin pikemminkin, että olemme palaamassa takaisin 1000-luvun lämpötiloijin.

Sopeutumisen ensimmäinen vaihe eli akklimaatio tapahtuu varsin lyhyellä ajalla. Sopeutumisen aiheuttamat geneettiset muutokset (adaptaatio) onkin sitten hieman pitempikestoinen asia.

Mitä tulee noihin alaviin maihin, niin eihän se ole niin, että maapalloa ja luontoa tarkastellaan muutaman vuosisadan perspektiivissä, vaan maapallo on ollut miljoonia vuosia ja tulee olemaan saman verran. Vesi nousee ja laskee. Etelä-Amerikasta löytyy luola johon valaat ovat uineet 10000 vuotta sitten. Luola on muistaakseni liki 50 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Jos annamme co2 määrän vaikka kolminkertaistua. Emme anna kun määrää ei pysty säätelemään. Jos se co2 lämmittäisi niin miksei mikään mittari sitä huomaa.
Toinen paradoksi on se että ilmastoa yritetään kaikilla keinolla estää lämpeämästä, siinä tosin onnistumatta. Mutta jos siihen pystyttäisiin niin näillä leveysasteilla se ruoka loppuisi ja lisäksi lämmitystarve lisääntyy melkosen paljon. Ei aina ymmärrä tätä co2 panikointia.
Montako asteen miljoonasosaa ilmasto jäähtyy kun tämä maa on hiilineutraali?

Käyttäjän KajGran kuva
Kaj Granlund

Monet faktat ja tutkimukset viittaavat siihen, että CO2 -taso seuraa lämpöä eikä päin vastoin.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Voi käydä kumminpäin vain. Riippuu moninaisista takaisinkytkennöistä.

Käyttäjän KajGran kuva
Kaj Granlund Vastaus kommenttiin #8

Niin tästä asiasta väännetään kättä. Tässä eräs herra, jota on helppo kompata.

https://www.youtube.com/watch?v=YrI03ts--9I&featur...

Käyttäjän KajGran kuva
Kaj Granlund Vastaus kommenttiin #10

Olet nähtävästi päättänyt olla oikeassa .. :)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #11

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset