*

Cajppa - ajatuksia yhteiskunnastamme aidan takaa En kaipaa teitä enkä tienviittoja

Ohjuspuolustus

Myös Venäjän strategiset sotilaskohteet on helppo selvittää tarkasti

Olen saanut paljon palautetta, kun satuin julkaisemaan kahdessa joulukuisessa blogikirjoituksessa valokuvia ja tarkkoja sijaintitietoja Suomen strategisesti tärkeistä sotilaskohteista.

Suomen puolustuksen haasteet ovat vaativat ilmatilan hallitsemiseksi

Control of the air isn’t a cornerstone of Finland’s defense, as it is for a country like Australia. Instead, Finland needs to make its airspace dangerous enough to deny enemies full air dominance, while its difficult terrain and mobile land forces bleed any Russian invasion until it quits.

Pohjois-Korea on hyvä uutinen?

Vaikea pitää valtiota hyvänä, jos valtio uhittelee ydinaseella kuten Pohjois-Korea tekee. Positiivista Pohjois-Korean ydinaseohjelmassa ja mannertenvälisen ohjuksen kehittämisessä on se, että tilanne pakottaa miettimään oikeasti keinoja mannertenvälisen ohjusiskun suojaksi.

Helpoin keino torjua mannertenvälinen ohjus olisi vioittaa sen ohjausjärjestelmää. Toinen mahdollinen keino olisi määrittää ohjuksen tarkka lentorata ja tiputtaa ohjus tiheällä sarjaristitulituksella suurinopeusammuksilla.

Suomen ilmapuolustus - miten kykenemme pitämään aina ilmatilan hallinnassamme?

Asiantuntijat huolissaan Suomen kyvystä torjua Venäjän pelättyjä Iskander-ohjuksia: ’Meillä ei ole välinettä’” oli uutisotsikko Ilta-Sanomissa 17.11.2017 (IS 17.11.2017). Jutussa turvallisuusanalyytikko Juha Pyykösen mukaan Suomesta puuttuu Ruotsin hankkima ohjustentorjuntakyky. Kyseessä on Suomen kannalta ongelma, johon on löydettävä ratkaisu.

Puolustusministeri puolustaa

Puolustusministeri Jussi Niinistö esittää neljää kosmeettisen edullista konstia Venäjän Iskanderohjusten torjuntaan. Hänen mukaansa Suomella ei ole varaa hankkia varsinaista Iskanderien torjuntajärjestelmää kuten Ruotsi, joka hankkii Patriot-ohjusjärjestelmän. Niinistön lisäperusteluna on lisäksi se, että useilla miljardeilla euroillakin saataisiin vain rajallinen torjuntakyky.

Miksi uusin puolustusselontekomme ei käsittele ollenkaan Venäjän ohjusuhkaa?

Tänään oli mielenkiintoinen Ilta-Sanomien lööppi ja otsikko paperilehden etusivulla: ”Yhdysvaltalainen raportti paljastaa: Venäjän ohjusvoima Suomen lähialueella vahvistunut”. Kyseistä lehtijuttua ei ainakaan vielä tänään löytynyt Ilta-Sanomien nettisivuilta.

Patriot-ohjukset nyt Liettuassa, syksyllä Gotlannissa, milloin Suomessa?

Deployment of the Patriot long-range air defence system demonstrates the strength of the strategic partnership between Lithuania and the U.S. as well as of the U.S.

Kykeneekö Pohjois-Korea torjumaan amerikkalaisten hyökkäysohjukset?

Otsikko on hyvin poikkeava läntisen median valtavirrasta, joka on keskittynyt vain uutisoimaan yhdysvaltalaismarionettina tietovirtaa, jossa Pohjois-Korea kehittää vain hyökkäysohjuksia - kohteena erityisesti Japani ja USA!

 

Nato-Eurooppa kehittää ohjuspuolustustaan, Suomi ja Ruotsi jäämässä jälkeen

Joulukuun 23. päivänä 2015 Armenian tasavalta ja Venäjän federaatio allekirjoittivat Moskovassa sopimuksen luoda yhtenäinen alueellinen kollektiivisen turvallisuuden ilmapuolustusjärjestelmä Kaukasuksella. Armenian parlamentti oli ratifioinut sopimuksen jo 7.10.2016, ja Kreml tiedotti sopimuksen ratifioinnista 29.12.2016 (Kreml 29.12.2016). Sopimus oli paljon esillä myös sekä armenialais- että venäläislehdistössä.

Olisiko Puola hyvä esimerkki, miten Suomen ohjustorjuntakykyä tulisi lisätä?

Tämä blogikirjoitus liittyy 15.1.2017 julkaistuun blogikirjoitukseen otsikolla ”Ohjustorjuntakyvykkyys on Suomen erityinen puolustusongelma”. Tuo kirjoitus löytyy täältä.

Kirjoituksessa todettiin, ettei Suomi ole pitänyt huolta ohjustorjuntakyvykkyydestään samaan aikaan, kun Venäjä on lisännyt voimakkaasti ohjusaseistustaan Itämeren ympäristössä ja Kuolan niemimaalla. Venäjän kasvava ohjusvarustautuminen luo Suomelle selvää uhkaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä