Cajppa - ajatuksia yhteiskunnastamme aidan takaa En kaipaa teitä enkä tienviittoja

Kaikki blogit puheenaiheesta Pääsykokeet

Kansanedustajaehdokkailta on syytä vaatia enemmän

Suomen Kuvalehden toimittaja Salla Vuorikoski kysyi twitterissä "Mikä on mielestäsi tärkein asia, joka tulevan hallituksen pitäisi tehdä?".

Pelkkä lukiotodistus ei saa ratkaista nuoren tulevaisuutta

Kevään abiturienttien ylioppilaskirjoitukset ovat nyt ohi. Jos kokeet menivät hyvin ja lukiosta on tulossa hyvät arvosanat, niin nuori voi huokaista helpotuksesta. Väylä jatko-opintoihin aukeaa todennäköisesti helposti.

 

Samanlaista helpotuksen tunnetta ei välttämättä tule kuitenkaan niille, joilla jostain syystä eivät ylioppilaskirjoitukset ja lukio ylipäätään menneet aivan nappiin. Motivaatio oli hakusessa, kotona oli ongelmia tai jostain syystä keskittyminen oli vaikeaa.

Valintakokeet pakollisiksi

Tiedätkö sinä, mitä haluaisit tehdä viiden vuoden päästä? Monelle suomalaiselle lukiolaiselle tämä on kysymys, jonka he joutuvat esittämään toistuvasti. Uusi yksilöllistä vastuuta korostava korkeakoulujen pääsykoepolitiikka on johtanut tilanteeseen, jossa kokelaat eivät enää valmistaudu kokeeseen viimeisen puolen vuoden ajan, vaan sen sijaan lukuaika alkaa jo pahimmillaan yläkoulussa. Kilpailu valmennuskursseineen aikaistuu lukioon ja ylä-asteelle. 
 

Yliopistojen pääsykokeiden poisto johtaisi lukukausimaksujen käyttöönottoon

Tämän vaalikauden aikana ovat erilaisin verukkein voimistuneet vaatimukset yliopistojen pääsykokeiden lakkauttamisesta ja ylioppilaskirjoitusten tulosten painottamiseen valintakriteerinä. Perusteet ovat mitä ihmeellisimpiä, pääsykokeita on sanottu esimerkiksi lottoarvonnoiksi, mikä on syvä loukkaus niihin menestyksekkäästi osallistuneita ja sillä tavoin yliopistoihin sisään päässeitä ja heidän sitä varten tekemäänsä henkisesti ja sivistyksellisesti vaativaa työtä kohtaan.

Pääsykoeuudistus vaarantaa tasa-arvon

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen haluaa poistaa pääsykokeet korkeakouluihin haettaessa. Ministerin kaavailemat muutokset eriarvoistavat nuoret hyvin monella eri tavalla.

Asiasta on tehty selvitys CRE8:n viestintätoimistolta. Selvityksestä käy hyvin ilmi koko Suomea koskeva eriarvoistava kehitys:

Ylioppilaskirjoitukset ovat huono tapa mitata kykyä ja tahtoa

Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä (HS 16.08.2017) puuttuu oikeisiin ongelmiin (välivuosiin haaskattu aika, valmennuskurssirahastus), mutta ei parhaalla mahdollisella tavalla.

Ministeriön ehdotuksena on, että korkeakoulujen pääsykokeet korvataan ylioppilaskokeella. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että lukion ensimmäisen vuoden opiskelijan pitää olla riittävän kypsä ymmärtämään, että loppuelämä saattaa riippua siitä miellyttääkö opettajan pärstävärkki vai ei.

Korkeakoulujen pääsykokeet

 

Emeritusprofessori Kari Uusikylä on kaivanut esiin 15 vuotta vanhan bloginsa korkeakoulujen opiskelijavalintojen perusteista (https://kariuusikyla.com). Se oli vastaus Helsingin yliopiston kansleri Risto Ihamuotilan aloitteeseen 15.4.2002 Helsingin Sanomissa, jossa hän esitti yliopiston pääsykokeiden poistamista ”kalliina, aikaa vievinä ja kyseenalaisina”. Minusta tämä esitys oli kuitenkin harkitsemisen arvoinen.

Valintakriteerit työhönotossa

Miten valita uusi työntekijä. Jotenkinhan hakijat pitää arvioida ennen kuin päätös valinnasta tehdään. Tai eihän se arviointi pakollista ole, arvallakin voi valinnan ratkaista - mutta kuka niin tekisi?

Valinnassa kukin valinnantekijä painottaa tietysti niitä asioita joita pitää tärkeinä. Kuten; sukupuoli, ikä, muodollinen pätevyys, kokemus samalta alalta, kokemus monelta eri alalta, huumorintaju, jne.

Ovatko parhaat opiskelijat parikymppisiä?

Perjantainen ETLA:n raportista seurannut lukukausimaksukohu peitti alleen edellisenä päivänä OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukan (kok) Verkkouutisten blogissa esittämän avauksen yliopistojen pääsykokeista.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä